Pohjois-Ruotsissa tehty uusi tutkimus vahvistaa sen, minkä moni suomalainen tietää omasta kokemuksesta: sauna tekee ihmiselle hyvää.
Saunomisen vaikutuksia on tutkittu enimmäkseen vain Suomessa. Näissä tutkimuksissa saunaan on liitetty monenlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Luulajan teknillisen yliopiston hoitotieteen professori Åsa Engström on kaikesta huolimatta yllättynyt siitä, millainen kokonaiskuva ruotsalaissaunojista piirtyy.
– Saunojilla on yleisesti ottaen muita parempi terveys, vähemmän kipuja ja he nukkuvat paremmin, Engstöm tiivistää sähköpostitse.
Saunomisen vaikutuksia Norrbottenin ja Västerbottenin asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin selvitettiin kyselytutkimuksella, johon valittiin satunnaisotannalla yli tuhat 25–74-vuotiasta vastaajaa. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi harrastavansa saunomista.
Kyselyllä vertailtiin saunojien hyvinvointia, elintapoja ja asenteita siihen väestöön, joka ei harrasta saunomista.
Tulosten perusteella pohjoisruotsalaiset saunojat kärsivät muita vähemmän korkeasta verenpaineesta ja kiputiloista. Saunojilla on myös muita vähemmän univaikeuksia ja he tuntevat olonsa muuta väestöä energisemmäksi.
Saunojien yleinen terveydentila ja mielenterveys osoittautuivat kaiken kaikkiaan paremmiksi kuin niillä, jotka eivät sauno. Tutkimukseen osallistuneet saunojat tunsivat myös itsensä onnellisemmiksi kuin saunomaton väestönosa.
Korrelaatio ei tarkoita välttämättä kausaliteettia, eli asioiden riippuvuuden takana ei ole välttämättä syy-seuraussuhde. Ruotsalaistutkijat ovat ottaneet tämän huomioon, sillä heidän mukaansa saunojien muita parempi terveys voi selittyä monilla tekijöillä.
Kyselyyn osallistuneet saunojat ovat hieman keskimääräisiä vastaajia nuorempia ja he elävät yleisesti ottaen jossain määrin terveellisemmin kuin saunassa käymättömät vastaajat.
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että Pohjois-Ruotsissa miehet näyttävät olevan naisia ahkerampia saunojia, ja saunomisharrastus näyttäisi olevan suosituinta kaikkein korkeimmin koulutettujen parissa.
Kyselyn perusteella saunomisen myönteiset vaikutukset tulevat esiin, kun saunomiskertoja on 1–4 kuukaudessa. Kyselyn perusteella hyödyt eivät kasva, vaikka saunomiskertoja olisi tätä enemmän.
Ruotsalainen sauna on monelle suomalaissaunojalle vitsi, joka viittaa siihen, että länsinaapurit eivät osaisi ottaa kunnon löylyjä.
Tuoreen tutkimuksen taustatiedoista paljastuu, että ainakaan Pohjois-Ruotsin saunojiin vitsi ei osu, sillä nämä lämmittävät saunansa tyypillisesti 60–80 asteeseen. Löylyissä ollaan parikymmentä minuuttia kerrallaan, joskin välissä voi olla vilvoittelutauko.
Selvästi suurin osa ruotsalaissaunojista kertoo kylpevänsä muiden ihmisten kanssa. Tutkijoiden mukaan olisikin kiinnostavaa tutkia, voisiko osa saunan myönteisistä vaikutuksista liittyä siihen, että saunomisella hoidetaan myös ihmissuhteita.
Useiden eri tahojen rahoittama ruotsalaistutkimus on osa laajempaa hanketta, jolla pureudutaan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn.
Saunan hyötyjä
Monien tutkimusten mukaan saunominen alentaa verenpainetta. Tutkimukset viittaavat edelleen siihen, että saunominen voi vähentää verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä.
Sauna vaikuttaa kehoon pienen urheilusuorituksen tavoin, kun iho hikoilee ja syke kohoaa. Saunominen tekee iholle hyvää ja myös limakalvot pitävät kosteasta ilmasta. Saunan tiedetään rentouttavan lihaksia.
Saunominen vähentää stressiä ja ahdistusta. Tutkimukset viittaavat siihen, että saunan tuottaman hyvän olon taustalla voi olla kehon oman endorfiinituotannon lisääntyminen.