Run­sas­lu­mi­nen, kylmä ja tuu­li­nen talvi on otol­li­nen lu­mi­vyö­ryil­le – Vyöry ei ole silti tun­tu­ris­sa liik­ku­jan suurin huoli

Pallaksella tapahtui lumivyöry myös marraskuussa. Lukijan lähettämässä kuvassa näkyy, kuinka lumi vyöryi rinteellä.
Pallaksella tapahtui lumivyöry myös marraskuussa. Lukijan lähettämässä kuvassa näkyy, kuinka lumi vyöryi rinteellä.
Kuva: Santtu Mäki

Lumivyöryjä tapahtuu Länsi-Lapin tuntureilla lähes joka talvi, mutta ne johtavat vain harvoin kuolemantapauksiin.

Ennen Pallaksen kuolemantapausta Suomessa on kuollut ihmisiä lumivyöryssä vuosina 1998 Utsjoen Ailigastunturilla ja vuonna 2000 Kuusamossa Rukan Konttaisella.

Suomen tunturit ovat pääsääntöisesti turvallisia paikkoja liikkua, ja kuolemaan johtavat lumivyöryt ovat yksittäistapauksia, kertoo Pallaksella toimiva hiihdonopettaja Juuso Holstein.

Lumivyörymaastoja on tuntureilla suhteellisen vähän, mutta pimeään kaamosaikaan niitä ei ole yhtä helppo tunnistaa kuin päivänpaisteessa.

Lumen rakenteeseen vaikuttaa koko talven ilmasto. Kuluva talvi on ollut runsasluminen ja paikoin erityisen kylmä. Tällöin lumimassaan pääsee muodostumaan heikkoja kerroksia, jotka voivat aktivoitua kuormituksesta.

Lisäksi talvi on ollut tuulinen, jolloin pääsee syntymään lumen laattautumista ja lumilippoja.

– Lumen pintaan muodostuu kuurakerros, joka on isokiteistä ja irtonaista. Kun se peittyy seuraavan lumisateen alle, se jää lumimassaan heikoksi kerrokseksi. Kun massan päälle tulee esimerkiksi moottorikelkka tai hiihtäjä, on mahdollista että kerros aktivoituu ja syntyy vyöry, selittää Holstein.

Lumivyöryriski on ollut koko talven ajan kohtalainen. Tänä talvena vyöryjä on tapahtunut Pallaksella, Ylläksellä ja Pyhällä.

Lumivyöryt ovat tietyissä paikoissa mahdollisia aina lumisena aikana. Lumisena aikana lumivyöryvaara poistuisi vain suhteellisen korkeilla suojasään lämpötiloilla.

– Esimerkiksi huhtikuussa, kun sää on plussan puolella pidemmän aikaa, heikot kerrokset lumimassasta häviävät. Lumimassasta tulee yhtenäistä, jolloin siellä ei ole enää sellaisia kohtia, joista lumivyöry voisi laueta.

Keskiviikkona Pallastunturin huipulla mitattiin yli 20 astetta pakkasta ja tuulta 20 metriä sekunnissa. Arktinen sää aiheuttaa liikkujalle muitakin vaaroja kuin lumivyöryn.

– Hyvin kylmässä ilmassa tunturissa liikuttaessa todennäköisyys on suurempi muille havereille kuin lumivyörylle. Jos vaikka nilkka nyrjähtäisi hiihtoretkellä, tuolla säällä itsensä pitäminen lämpimänä on haastavaa.

Ilmoita asiavirheestä