Kitukasvun ja lumen muotoilemia mäntyjä seisoo harvakseltaan Rukan korkeimmalle huipulle johtavassa kallioisessa mäessä. Välissä on isoja puuttomiakin kohtia. Kohta se muuttuu kuin suuren maalauksen pohjakankaaksi.
– Ajattelen niin, että tuo on valmis ja me tehdään siihen vain se viimeinen silaus, sanoo Polar Night Light -valofestivaalia valmisteleva Risto Haapalainen.
Tässä alhaalla laskettelijoita suhaa kapeassa Kuru-rinteessä. Ylhäällä kulkee gondolihissin hyttejä ylös ja alas. Tuuli kuljettaa lumitykkien vedestä noussutta usvaa itään päin.
Rukan festivaalissa valaistaan Kuru-rinnettä koko matkalla pylväistä ja viidestä valonheitinryhmästä sekä eturinnettä yhdestä heitinryhmästä, joka on ravintola Pisteen terassilla ja sen juurella.
Valaisun on suunnitellut Haapalainen, joka on Sun Effectsin tekninen suunnittelija. Voi myös sanoa, että Helsingissä asuva maatilan poika Pohjois-Karjalasta.
Haapalainen ei halua nimetä rinteiden valaisua taideteokseksi.
– Se on valaistu tunturi, mutta arvo ei siitä huonone, että se ei ole taideteos. Paikka asettaa sen verran rajoitteita, että taidetta ei voi toteuttaa loppuun asti. Rinteissä pitää pystyä laskemaan valoista huolimatta. Valot eivät saa häikäistä. Valojen pitää olla koko ajan päällä eikä niiden voimakkuudellakaan voi ruveta määräänsä enempää pelaamaan, Haapalainen sanoo.
Näin isoa toistuvaa tunturia valaisevaa, säännöllisesti toistuvaa tapahtumaa ei ole muualla Suomessa. Joulukuussa 2017 kahtena päivänä valaistiin isosti Enontekiön Saanatunturi osana itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa. Kyseessä oli Kari Kolan projekti. Osaa paikallisista saamelaisista valaiseminen loukkasi syvästi, mutta matkailuelinkeinon parissa työskentelevät saamelaiset joko kannattivat valaisua tai suhtautuivat siihen välinpitämättömästi, kirjoitti tutkija Taarna Valtonen artikkelissaan.
Rukan valaisuun ei liity vastaavia kulttuuriarvoja, jotka aiheuttaisivat ristiriitoja. Alue myös on jo ennestään rajusti rakennettu. Valaisutyö on teknisesti helpompaa, sillä se kohdistuu pienemmälle alueelle ja infrastruktuuri on valmiina.
Ensimmäinen Polar Night Light järjestettiin vuonna 2017. Haapalainen on ollut mukana siitä asti.
– Täytyy yrittää pitää homma itselle tuoreena ja saada se aina paremmaksi. Joka kerta tulee olo, että voi vitsi, olisi saatava lisää valaisimia. Se on ihan loputon suo. Täydellistä siitä valaisusta ei saa, Haapalainen sanoo.
Kuru-rinteen vieressä on poikkipäin kallion suuntaan osoittavia valaisimia. Niitä on sekä rinnevalopylväisiin kiinnitetyissä poikkiorsissa että rinteen viereen pystytetyllä rakennustelineellä.
– Suuntaaminen on se, jossa veri punnitaan valaisemisessa. Joka malttaa eniten käyttää aikaa, saa parhaan tuloksen. Jos työssä ei ole mukana ajatusta, olisi ihan sama, millaiset vehkeet täällä on. Suuntaamisessa on vähän samaa kuin maalaamisessa, Haapalainen sanoo.
Sun Effects on tehnyt töitä valotaide- ja musiikkitapahtumiin laidasta laitaan ja lisäksi kiinteiden arkkitehtuurikohteiden valaisuja. Yritys toimii myös Japanissa.
– Ruka on mulle tosi eksoottinen ja makea työpaikka. Luonto ja tunturi ovat tosi kauniit. Olosuhteet vaihtelevat laidasta laitaan. Välillä on pakkasta 20 astetta, välillä käy nollassa ja välillä laittaa lunta puoli metriä, Haapalainen sanoo.
Tapahtuman aikana päivystetään luonnon yllätysten varalta. Tuulikin voi tehdä temppuja. Laitteisto on käytävä päivittäin tarkistamassa ja puhdistamassa.
Puoli tuntia aikaisemmin Kauppakeskus Kumpareen alla Rukan parkkihallissa, sen lämpimässä osassa. Sun Effectsin työntekijät, helsinkiläinen Reko Lahtinen ja kangasalalainen Eetu Hotti raijaavat nosto-ovesta kelkan rekeen valaisimia ja kaapeleita, joita he lähtevät ajamaan Pisteen luokse. Taustalla kaupan kylmälaitteisto pitää kovaa kohinaa.
Hallissa on suuri määrä muun muassa vanhasta vanerista tehtyjä kuljetuslaatikoita, joissa on saranoitu kansi, kullakin sivulla kahvat, nurkissa metallivahvisteet ja alla pyörät. Sylintäyteisessä 1 000 watin led-valaisimessa on englanninkielinen tarra, joka varoittaa katsomasta valoon edes suojan läpi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Kiipeilyvälineitäkin tarvitaan. Rinnevalopylväisiin noustaan valjaisiin ja tolppakenkiin pukeutuneena, kypärä päässä. Valaisimet vedetään maasta käsin ylös kiipeilyköysillä.
Sun Effects on tuonut tapahtumaan kalustoa sellaisen määrän, että uutena se maksaisi satoja tuhansia euroja.
– Mikä on vähän ja mikä on paljon, se on niin suhteellista. Kalustoa täytyy huoltaa ja uusia jatkuvasti. Nämä ovat kuluvaa tavaraa, ja energiatehokkuus kehittyy, Haapalainen sanoo.
Sun Effects on tuonut tapahtumaa valmistelemaan seitsemän henkeä. Tapahtuman rakentamisessa kuluu viikon verran, mutta purkamisessa vain pari päivää.
Katso alta kuvia tapahtumasta vuodelta 2023. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Polar Night Light Festival
Rukalla 12.–28. tammikuuta 2024.
Järjestäjinä Rukakeskus Oy ja Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys, toteuttajana Sun Effects Oy.
Tapahtuma on järjestäjien mukaan maailman pohjoisin rinnealueet valaiseva valoinstallaatio.
Valaisu on päällä iltapäivästä noin kello 16:sta aamuyölle asti.
Tapahtuman kokonaisuuden näkee ja kokee parhaiten laskettelemalla Kuru-rinteessä. Sinänsä tapahtuma on maksuton.
Paikalliset yritykset hyödyntävät tapahtumaa omassa markkinoinnissaan vaihtelevasti. Tapahtumaan liittyy esiintyjiä sekä räätälöityjä ruokia ja juomia.
Festivaalin aikana 18.-20. tammikuuta Kaltiolammella ja hiihtostadionilla on Rukan kahdeksas pipolätkäturnaus.
Gondolilinjan huipulla Saaruan päällä tamppari työntää ja kaivinkone muotoilee tykkilunta korkeiksi valleiksi, tuulensuojaksi lumibaarille. Paikka on sama, johon Rukakeskus rakentaa saunaravintolan.
– Tähän vallien väliin tulee baarikontti ja keskelle pari muuta konttia oleskelua varten. Laitamme myös tulisijoja ja istuimia, kertoo Aleksi Lantz, joka on Sun Effectsiltä ja työskentelee valofestivaalin tuottajana eli pääarkkitehtina.
Rukan Hanki Baarin operoima lumibaari avataan viikkoa myöhemmin kuin lumifestivaali, ja se pysy auki laskettelukauden loppuun asti.
Kotimaiset matkailijat vähenevät loppiaisen jälkeen, mutta ulkomaalaisia riittää. Valofestivaali tuo alueelle jonkin verran lisää yöpyviä asiakkaita.
– Lisäksi se tarjoa hyvää näkyvyyttä. Itse olemme ja asiakkaamme ovat aktiivisia postaamaan somessa, luonnehtii Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Mats Lindfors sähköpostitse.
Lindforsilla on kotoaan näkymä valaistuille rinteille.
– Kyllä se on kiva piristys näin pimeimpään aikaan. Sitä odottaa joka vuosi, Lindfors sanoo.
Entä kun tapahtuma päättyy ja värikkäät valot ovat poissa?
– Sitten tietää, että mennään kohti valoisampia aikoja ja aurinko pilkottaa päivä päivältä yhä enemmän.
Videotaiteilijat Polar Light Nightissa ovat Mikko Kunnari Kemijärveltä sekä Arttu Nieminen Rovaniemeltä ja Veera Neva Kuusamosta. Kunnarin teos tulee nähtäville gondolihissin ala-aseman seinässä olevalle isolle näytölle ja Niemisen ja Nevan teos Pisteen seinässä olevalle. Näytöt ovat muutoin mainoskäytössä.
Kunnarin teos "Ascii memories" on kunnianosoitus mielikuvitukselle ja pikseleille pikseleiden välissä. Ascii on lyhenne tietokoneiden merkistön pitkästä nimestä.
– Lapsuudessa pelasin tietokonepelejä, joiden tarkkuus oli todella pieni. Hahmot saattoivat koostua kirjainmerkeistä tai muutamista pikseleistä. Silti päänsisäinen pelien maailma tuntui hyvinkin rikkaalta. Joskus on hienoa palata katsomaan videoita vanhoista peleistä ja huomata, kuinka mieli palaa siihen samaan tunteeseen, jonka koki lapsena, Kunnari kuvailee teosta tiedotteessa.
Niemisen ja Nevan teoksen nimi on Juuret/Roots 8.20. Nieminen vastaa kuvasta ja Neva musiikista.
– Teos kurottaa juurille, jolloin länsimaisen individualismin kulttuuri ei vielä eriyttänyt ihmistä luonnosta, vaan maailmankuva nojasi vahvasti kokemukseen, jossa ihminen oli harmoninen osa kokonaisuutta – ei luonnon yläpuolella. Ekologisen kriisin keskellä teos kurottaa kohti henkistä kotiinpaluuta luontoykseyteen ja sen yhteyden pyhyyteen, tekijät selittävät.