Ro­va­jär­ven am­pu­ma-alueel­ta löytyy ret­ki­koh­de, jossa saa käydä silloin kun alueel­la ei ammuta – Täl­lai­nen paikka on Jär­vi­sen aih­kik­ko

Ikimetsän siimekseen pääsee kuka tahansa tutustumaan silloin, kun Rovajärvellä ei ole ampumaharjoituksia.

Järvisen aihkikko on kuivaa mäntykangasta. Se on nimetty kairaa ahkerasti kulkeneen kirjailija-taidemaalarin ja metsänhoitajan A.E. Järvisen mukaan.
Järvisen aihkikko on kuivaa mäntykangasta. Se on nimetty kairaa ahkerasti kulkeneen kirjailija-taidemaalarin ja metsänhoitajan A.E. Järvisen mukaan.
Kuva: Elli Alasaari

Vaaran lakea on helppo tarpoa ylöspäin. Kuivalla mäntykankaalla puut kohoavat korkeuksiin ja kasvavat harvakseltaan toisistaan kuin pilarit. Ikimetsän maankamaran varvut saavat puiden lomista riittävästi valoa. Kantoja ei näy, mutta sen sijaan lahopuuta ja keloja pienimmille eliöille riittää.

Rovaniemeltä Kemijärvellä päin sijaitsevalta Rovajärven ampuma-alueelta löytyy 305 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue Järvisen aihkikko.

– Täällä on edelleen ainutlaatuinen tunnelma, joka ei varmaan ole kovinkaan muuttunut Järvisen ajoista, toteaa Metsähallituksen metsätalouden aluejohtaja Samuli Myllymäki.

Myllymäki viittaa Aarne Erkki Järviseen (1891–1963) kirjailija-taidemaalariin ja metsänhoitajaan, jonka mukaan aihkikko on nimetty.

A.E. Järvinen teki elämäntyönsä Metsähallituksen metsänarvioijana ja -tarkastajana. Naarmankairasta eli alueesta, jossa ikimetsäkin sijaitsee, muodostui hänelle merkittävä paikka. Se esiintyy useissa hänen eräkirjoissaan.

Aihkikkoon Marasenlammen rannalle hän rakennutti vuonna 1933 viiden muun Metsähallituksen työntekijän kanssa Marasen kämpän, josta tuli kirjailijalle kuin toinen koti.

Mökki on tavallisesti lukittuna, mutta me pääsemme Metsähallituksen luvalla kurkistamaan sen sisään. Mökissä on kaksi puista petiä, jotka tuntuvat kovin lyhyiltä. Seiniä koristavat suuret hirventaljat. Mökin ainoan ikkunan alla on pöytä. Sen äärellä kirjailija aikoinaan istui ja mahdollisesti kirjoitti tarinoitaan. Mökissä vallitsee rauhallinen tunnelma.

90-vuotias Marasen mökki ei ole yleisölle avoinna. Tupaa kunnostettiin Museoviraston valvonnassa vuosina 1999 ja 2022.
90-vuotias Marasen mökki ei ole yleisölle avoinna. Tupaa kunnostettiin Museoviraston valvonnassa vuosina 1999 ja 2022.
Kuva: Elli Alasaari
Tupa sisältä.
Tupa sisältä.
Kuva: Elli Alasaari

Samuli Myllymäki ajattelee, että on mielenkiintoista ja hienoa, kuinka A.E. Järvinen samalla edisti metsätaloutta, sekä arvosti koskematonta luontoa ja sen suojelua.

Metsähallitus suojeli Järvisen aihkikon vuonna 1955 omalla päätöksellä, mutta sitä ei ole vielä tänäkään päivänä suojeltu lainsäädännöllä. Vuodesta 2019 alkaen Länsi-Lappiin on suunniteltu perustettavan 145 suojelualuetta, joiden yhteispinta-ala olisi noin 70 000 hehtaaria. Yksi alueista on Järvisen aihkikko. Asetus kuitenkin viivästyi ja se lähti uudelleen lausuntokierrokselle tänä keväänä. Länsi-Lapin uudet suojelualueet eivät siis ehtineet viime vuonna uudistettuun luonnonsuojelulakiin.

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola kertoo, että asetus yritetään saada esittelyvalmiiksi elokuussa. Sen jälkeen varsinainen esittely riippuu hallituksen ja esittelevän ministerin Kai Mykkäsen (kok.) aikatauluista.

Linnuille löytyy oivallisia pesäpaikkoja vanhasta metsästä.
Linnuille löytyy oivallisia pesäpaikkoja vanhasta metsästä.
Kuva: Elli Alasaari

Sadepisarat tippuvat hiljaa Marasenlampeen. Käki kukkuu. Sääskien ininää kuuluu vain silloin tällöin.

Kuvitella, että vain pienen matkan päässä suojellun metsän siimeksestä tuhannet sotilaat Suomesta ja muualta maailmasta vähän väliä harjoittelevat sodankäyntiä. Rovajärven ampuma-alueella on kokonaisia vaaranselkiä, jotka on tykkitulella ammuttu paljaiksi.

1 070 neliökilometrin ampuma-alueella kuitenkin kairaa riittää, ja juurikin Puolustusvoimien toiminnan ansiosta useat metsät ovat jääneet siellä varsin luonnontilaisiksi.

– Laajasta alueesta puolet on maalialuetta, johon harjoitustoiminta kohdistuu. Harjoitustoiminnan takia alueella on säilynyt laajoja erämaamaisia alueita, joilla ei ole juurikaan asutusta tai mökkejä, Samuli Myllymäki avaa.

Samuli Myllymäki pitää A.E. Järvisen perintöä arvokkaana.
Samuli Myllymäki pitää A.E. Järvisen perintöä arvokkaana.
Kuva: Elli Alasaari

Suojelualue on kuin muisto siitä, minkälainen luonto alueella olisi, ellei ihminen olisi siihen kajonnut.

Järvisen aihkikkoon menee tie. Retki A.E. Järvisen maailmaan ja Rovajärven luontoon on vain ajomatkan päässä. Ei tarvitse kuin laskeutua vaaraa pitkin kohti Marasenlampea.

Toimi näin

Retkeily Rovajärven ampuma-alueella

Marasenlammen vierellä on pieni istuskelupaikka.
Marasenlammen vierellä on pieni istuskelupaikka.
Kuva: Elli Alasaari

Alueelle ei saa mennä ampumaharjoitusten aikana, mutta vuodessa on useita päiviä, kun sinne voi suunnata retkelle.

Jokaisenoikeuksilla kuka tahansa voi liikkua Rovajärven ampuma-alueella vapaasti aina, kun siellä ei ammuta. Ammuntapäivinä alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu.

220 päivää vuodessa

Harjoitusaluetta käytetään noin 220 päivänä vuodessa, joista ammuntapäiviä on keskimäärin 130. Löydät ampuma- ja melutiedotteet Puolustusvoimien verkkosivuilta: puolustusvoimat.fi/ajankohtaista/ampuma-ja-melutiedotteet

Ampuma-alueella ei ole merkittyjä retkeilyreittejä. Reittejä ja vesistöjä voi tutkia helposti Metsähallituksen retkikartta.fi -sivustolta.

Ilmoita asiavirheestä