Polku alkaa lupaavasti. Syyskuinen maisema on maalattu väripaletin räikeimmillä sävyillä.
Tunturikoivikko on imenyt itseensä niin syvää keltaista, ettei sen luulisi kuuluvan luontoon lainkaan. Mustikanvarvut loistavat punaisina, mutta häviävät kisan riekonmarjojen lehdille, jotka ovat niitäkin hehkuvampia. Ruska panee parastaan, eikä luvattua sadettakaan näy.
Euforiaa riittää viitisen minuuttia, minkä jälkeen katse on laskettava jalkoihin. Kulku-ura muuttuu suojuotin yli kulkevaksi mönkijän renkaiden kurajäljeksi.