Ret­kei­ly­buu­mi on li­sän­nyt ros­kaa­mis­ta ja muita hait­ta­il­miöi­tä – "Hel­le­ke­sä­nä eri­tyis­tä huolta on he­rät­tä­nyt se, että tulia on tehty luvatta ja uh­ka­roh­keas­ti"

Korona-aikana kävijämäärien kasvu on lisännyt ikäviä lieveilmiöitä etenkin eteläisen Suomen kansallispuistoissa, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen kertoo.

– Erityisesti roskaamiseen liittyvät säädökset näyttävät unohtuneen monilta myös kuluneena kesänä. Tungoksen ja turvavälien vuoksi nuotioita on sytytelty myös kiellettyihin paikkoihin, ja poltettavaa on paikoin otettu luvatta lähimetsistä, Ahonen sanoo.

– Esimerkiksi Nuuksion puiston pysäköintialueet olivat viime vuonna keväästä syksyyn jatkuvasti täynnä, joten retkeilyinfra ei ollut kävijämääriin nähden riittävä. Liikkeellä on ollut valtavasti porukkaa ja paljon kokemattomiakin retkeilijöitä, joista kaikille jokamiehenoikeudet ja muut pelisäännöt eivät ole aivan selvät.

Erävalvonnan mukaan yhä merkittävämmäksi ilmiöksi on noussut myös pitkäaikainen leiriytyminen Metsähallituksen alueilla ja erityisesti kansallispuistoissa.

– Asuntovaunujen ohella erilaisten liikuteltavien, peräkärryjen päälle rakennettujen saunojen ja majoitteiden suosio on kasvanut jo vuosia. Niitä voidaan jättää pitkäksikin aikaa tukikohdaksi esimerkiksi metsätien varteen, Ahonen sanoo.

– Meille tulee niistä vinkkejä kesäaikaan jatkuvasti. Pyrimme käymään paikalla jättämässä siirtokehotuksen majoitteen omistajalle.

Valvojien vinkkelistä asiaa koskevassa lainsäädännössä on puute, sillä pelkkään leiriytymiseen ei voida puuttua, ellei sillä aiheuteta haittaa maanomistajalle.

– Laissa tulisi määritellä tilapäinen leiriytyminen tarkemmin selkeällä aikarajalla, jonka umpeuduttua viranomainen voisi määrätä asiasta rangaistuksen, Ahonen sanoo.

Suojelualueilla on havaittu myös runsaasti luvatonta maastoliikennettä.

– Talvella moottorikelkkoja tavataan yhä useammin luvallisten reittien ja urien ulkopuolella, ja välillä niillä aiheutetaan vahinkoa esimerkiksi taimikoissa, Ahonen toteaa.

– Mönkijöillä on runneltu maastoa etenkin suoalueilla. Niitä käytetään muun muassa parempien marjapaikkojen saavuttamiseen.

Ahosen mukaan erävalvontaan tuli viime vuonna jatkuvasti pyyntöjä kansallispuistojen valvonnan lisäämisestä. Jo nyt keskimäärin puolet erävalvonnan työajasta suuntautuu erilaisille suojelualueille.

Erätarkastajia on kuitenkin koko maassa vain 13, joista kaksi on palkattu määräaikaisiin projekteihin. Valvottavia maa- ja vesialueita on yli 12 miljoonaa hehtaaria.

– Muun valvonnan ohessa olemme järjestäneet retkiratsioita, joissa on puututtu epäkohtiin ja opastettu retkeilijöitä. Yhteisvalvonnoissa poliisin kanssa olemme keskittyneet muun muassa viikonlopun häiriökäyttäytymisiin puistoissa, Ahonen kertoo.

Pohjois-Suomen suuremmilla selkosilla ongelmia on esiintynyt vähemmän.

– Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla alueet ovat isompia ja retkeilijätyyppikin on ehkä vähän erilainen. Pohjoisen puistoissa pelkkiä päiväkävijöitä ei ole niin paljon, Ahonen arvioi.

Metsähallituksen luontopalveluissa on reagoitu kävijämäärien kasvuun tehostamalla suosittujen retkeilyalueiden huoltoa ja ylläpitoa.

– Viime vuosikymmeninä rakenteet ovat päässeet aika huonoon kuntoon monissa paikoissa, mutta nyt korjausinvestointeihin on saatu hyvin rahoitusta. Ensin keskitytään kohteisiin, joissa väkeä käy paljon, luontopalvelujen Pohjanmaan–Kainuun aluejohtaja Pirkko Siikamäki Oulusta kertoo.

– Työsarkaa riittää, joten ihan käden käänteessä se ei tapahdu. Myös reittejä ja opasteita pyritään parantamaan koko ajan.

Luontopalvelut on myös koettanut muistuttaa ihmisille, ettei kaikkien toki tarvitse ängetä yhtä aikaa esimerkiksi Syötteelle tai Oulangan kansallispuistoon.

– Olemme yrittäneet kertoa muistakin kohteista ja vaihtoehdoista sekä suosituimpien puistojen rauhallisemmista vierailuajoista, Siikamäki sanoo.

Retkietikettiä ja muita luonnossa liikkumisen pelisääntöjä on pyritty nostamaan esiin niin netissä kuin retkeilyalueillakin.

– Tavoitteena on, että kaikki oppisivat kunnioittamaan luontoa ja muita retkeilijöitä. Luonto on yhteistä omaisuuttamme, josta me kaikki voimme nauttia, mutta siitä on myös pidettävä huolta, Siikamäki sanoo.

Korona-ajan ulkoilubuumi on tuonut jonkin verran lisätöitä myös Pohjois-Pohjanmaan erävalvonnalle, Pohjanmaan ja Pohjanlahden erätarkastaja Markus Aho sanoo.

– Retkeilykohteisiin on tullut enemmän väkeä ja kalavesille ehkä hieman lisää satunnaisia kalastajia. Mutta eipä tällä alueella oikein suuria turistirysiä olekaan. Havaittujen rikkeiden määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, Aho arvioi.

– Roskaamista on näkynyt enemmän lähinnä retkeilypaikoilla ja niiden pysäköintialueilla. Nyt hellekesänä erityistä huolta on herättänyt se, että tulia on tehty luvatta ja uhkarohkeasti myös pitkien metsäpalovaroitusten aikana.

Vähitellen käynnistyvä metsästyskausi pitää erätarkastajat kiireisinä myös loppuvuoden ajan.

– Vilkkaimmat ajat ovat ovella, kun vesilinnustus ja karhunpyynti pian alkavat. Minulle maastopäiviä kertyy vuoden aikana noin puolet työajasta, Aho kertoo.

Suurin osa metsästäjistä ja kalastajista noudattaa sääntöjä, mutta isoon joukkoon mahtuu myös rötöstelijöitä.

– Ja jos jollain alueella ei välillä valvota, rikkeet tahtovat lisääntyä. Esimerkiksi kalastuskuntien paikallinen omavalvonta ei oikein pure, ja etenkin vakavien metsästysrikosten tutkintaa vaikeuttaa usein myös vaikenemisen kulttuuri, Aho toteaa.

Poliisin ympäristörikoskatsauksen mukaan metsästysrikoksia tuli viime vuonna esitutkintaviranomaisten tietoon 149 eli 29 enemmän kuin toissa vuonna.

Törkeitä metsästysrikoksia kirjattiin rikosilmoitusjärjestelmään 25 eli tuplasti enemmän kuin vuonna 2019. Törkeissä tapauksissa metsästyksen kohteina olivat yleisimmin susi ja karhu.

– Aika usein yhden tapauksen tutkinnassa paljastuu isompikin vyyhti. Yksi taustasyy voi olla myös susikannan levittäytyminen uusille alueille. Lisäksi poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kyenneet tehostamaan omaa erävalvontaansa, Aho arvioi.

Aho muistuttaa, että kaikkien luonnossa liikkuvien havainnot ja vihjeet esimerkiksi epäillyistä rikoksista ovat viranomaisille tärkeitä.

Kiireelliset tapaukset voi ilmoittaa hätänumeroon 112. Erävalvonnan vinkkiposti ja erätarkastajien yhteystiedot löytyvät nettiosoitteesta eraluvat.fi.