Kalastajia, retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia pyydetään tänä kesänä keräämään ja lähettämään tutkijoille suodatettuja vesinäytteitä Itä-Lapin järvistä. Vesinäyte kertoo ympäristö-dna:n avulla, elääkö järvessä nieriä- eli rautukantoja.
Näytteitä kerää Oulun yliopisto, jonka tutkimus on yksi ensimmäisistä Suomessa, jossa nopeasti kehittyviä ympäristö-dna-menetelmiä käytetään lajin kartoittamiseen ja yhdistetään kansalaistieteeseen.
Ympäristö-dna kertoo, onko vesinäytteissä jäämiä nieriän perimästä. Yhdistettynä dna-viivakoodaukseen se mullistaa tutkimusta, joka perinteisesti on pohjautunut pääasiassa lajien kuulo- ja näköhavainnoille ja kalojen osalta usein sähkökalastukseen.
Dna:n avulla voidaan pienistä vesi-, ilma- ja maanäytteistä todistaa näytteessä olevat lajit, kun löydettyä dna:ta verrataan digitaaliseen dna-viivakoodikirjastoon. Suomi on dna-viivakoodauksen edistymisen kärjessä, ja Oulun yliopisto koordinoi Suomen luonnon lajien viivakoodausta.
Nieriää pidetään reliktilajina eli jäänteenä edelliseltä jääkaudelta. Muinoin jääkauden lopulla Sallan suuri jääjärvi kattoi lähes koko Itä-Lapin. Kun jääjärvi lopulta suli, sulamisvesistä syntyi järviä ja vesistöjä, jonne nieriät jäivät.
Uudessa tutkimuksessa kartoitetaan nykyisen Itä-Lapin alueelta, löytyykö vesistöistä edelleen nieriää vai ei.
– Yleisön lähettämät näytteet ovat keskeinen osa tutkimusta. Pienen tutkijaryhmän on haastavaa kerätä näytteitä alueen lukuisista järvistä. Toivomme siis luonnossa liikkujien innostuvan tutkimuksen auttamisesta, väitöskirjatutkija Petra Oranen Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä pyytää tiedotteessa.
Tietoja siitä, missä järvissä on nieriää, ei ole kartoitettu.
– Olisi jännittävää löytää nieriää sieltä, missä ei niitä aiemmin tiedetty olevan, Oranen kertoo.
Osasta niistä järvistä, joiden vesinäytteistä nieriää ei löydy, kairataan näytteitä pohjasta, jotta selviää, onko nieriää ollut järvessä aiemmin, ja tarkastellaan sen leviämisreittejä. Samalla selvitetään, miten ilmastonvaihtelut jääkaudelta nykyaikaan ovat vaikuttaneet lajistoon. Tiedon perusteella voidaan arvioida, miten nykyilmaston muutokset vaikuttavat lajeihin.
Nieriä on sisävesissä elävä lohikala, jolla etenkin kutuaikaan on punainen vatsa. Lapissa nieriää sanotaan rauduksi. Lapin rautukanta on kokonaisuudessaan elinvoimainen, mutta jääkauden jälkeen järviin eristyksiin jääneet populaatiot ovat uniikkeja, kuten saimaannorppa, ja siksi niiden säilyminen tulisi turvata.
Nieriä on kylmien ja syvien vesien laji, jota uhkaa ilmaston lämpeneminen, mikä näkyy jo lajin eteläisissä kannoissa. Lämpenemisen myötä myös hauen runsastuminen voi uhata nieriää.
Vesinäytteitä pyydetään järvistä Sallan, Kemijärven, Posion, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella. Keräämisestä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Petra Orasen sähköpostiin (petra.oranen@oulu.fi) kuluvan kesän aikana, ja ilmoittamaan käyntikohteena oleva järvi tai järvet.
Näytteenotto tapahtuu rannalta, venettä ei tarvita. Myöskään näköhavaintoa raudusta ei tarvita. Kansalaistieteilijöille lähetetään vesinäytteiden kevyet ottovälineet, ohjeet ja palautusta varten maksettu kirjekuori.
Orasen mukaan näytteenotto on hyvin yksinkertaista ja näytteenotto vie muutamia minuutteja. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia kansalaistieteilijöiden keräämien vesinäytteiden pohjalta odotetaan ensi talven aikana.
