Luontokohteisiin käytetty kymmenien miljoonien lisärahoitus päättyy ensi vuonna. Samaan aikaan retkeilyn huimasti kasvanut suosio on pistänyt retkikohteiden huollon koville.
Kaiken kaikkiaan lisärahoitusta kertyi vajaat 45 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023. Metsähallituksen luontopalvelut kuroi sen avulla umpeen luontokohteiden korjausvelkaa.
Luontopalvelut hoitaa lähes koko Suomen luonnonsuojelualueita, kuten kaikkia kansallispuistoja, ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja, kuten turvallisia reittejä, opasteita ja asiakaspalvelua. Miten tehtävästä selvitään jatkossa, kun investointimäärärahaa ei enää tule?
– Me joudumme tekemään varmasti valintoja, toteaa Samuli Sillman, Metsähallituksen Luontopalvelujen apulaisjohtaja.
Sillmanin mukaan korjausvelkaa oli paljon liikkeelle lähdettäessä vuonna 2020. Saadusta rahoituksesta osa meni luonnonsuojelualueiden rajojen merkintään, luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen kunnostamiseen ja Helmi-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja osa virkistyskäyttörakenteiden kehittämiseen ja korjausvelan torjuntaan.
– Olemme hoitaneet pääosan korjausvelasta, joka silloin laskennallisesti oli mukana, hän sanoo.
Investointiohjelma päättyy ensi vuoden jälkeen
Vuonna 2020 Metsähallituksen Luontopalvelut sai ympäristöministeriöltä retkeilypalvelujen kunnostamiseen ja kehittämiseen sekä luonnonhoitoon, luonnontilan ennallistamiseen ja luontoinventointeihin tulevaisuusinvestointirahoitusta 19,2 miljoonaa euroa.
Vuonna 2021 saatiin toiset 19,2 miljoonaa, johon tuli eduskunnan päätöksellä vielä kuuden miljoonan lisäys. Toisen potin viimeinen käyttövuosi on 2023. Sen jälkeen investointiohjelma päättyy.
Koko Lapin virkistys- ja matkailukäytön korjausinvestoinnit 2020-2022
Kokonaisuus 13 miljoonaa euroa.
Koostuu sadoista eri kohteista, muun muassa reitistöjen kestävöiminen, autio- ja päivätupien peruskorjaukset, opasteet, ruuhkaisten parkkipaikkojen laajennukset ja käymälöiden ympäristönsuojelulliset peruskorjaukset.
Yksittäisiä esimerkkejä
Urho Kekkosen kansallispuiston Rautulammin tuvat 400 000 euroa.
Urho Kekkosen kansallispuiston Nuorttijoen silta 500 000 euroa.
Pyhä-Luoston kansallispuiston maisematupa, Luosto 550 000 euroa.
Saanan portaat 180 000 euroa.
Napapiirin retkeilyalueen palveluvarustus 300 000 euroa.
Moottorikelkkauraston kunnostaminen, Savukoski, Inari, Utsjoki, Enontekiö 1 miljoonaa euroa.
Rahoituksen avulla kunnostettiin esimerkiksi Pyhä-Luostolla Isokurun retkeilyrakenteet. Vanhat, huonokuntoiset portaat vaihdettiin kestävämpiin ja turvallisempiin metallirakenteisiin. Useassa kansallispuistossa on lisäksi korjattu tupia, lisätty opasteita ja korjattu erilaisia siltoja. Rovaniemellä Napapiirin retkeilyalueella on uusittu käymälöitä sekä kunnostettu ja kestävöity reittejä.
Kestävöinti tarkoittaa reitin muuttamista paremmin käyttöä kestäväksi. Soraistetun tai pitkostetun reitin on todettu vähentävän kulkemista reitin ulkopuolella, jolloin ympäröivä luonto säilyy koskemattomampana.
Sillmanin mukaan Metsähallituksen toiminnan kannalta on äärimmäisen merkittävää ensi kevään eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitusohjelma ja se, mille tasolle rahoitus tulee vuonna 2024 asettumaan.
Samaan aikaan, kun suomalaiset ovat löytäneet entistä enemmän luontoon, opastuksen, kestävyyden ja perushuollon kuten polttopuu- ja jätehuollon kustannukset ovat kasvaneet.
– Tämä on sellainen yhtälö, että toiminta pitää suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Jos ne pienenevät, niin joudumme tekemään varmasti valintoja.
Luontopalvelut toivoo perusrahoituksen tason nostoa reilulla seitsemällä miljoonalla eurolla. Luontopalvelujen perusrahoitus on tänä vuonna reilu 40 miljoonaa euroa. Se tulee ympäristöministeriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä.
– Silloin emme ole niin riippuvaisia kertaluontoisista investointisykäyksistä, vaan perustoiminta voidaan mitoittaa, järjestää ja turvata kestävälle pohjalle.
19,2 miljoonan euron potista vuodelta 2020 kohdistui Lappiin 4,3 miljoonaa euroa. Tästä virkistyskäytön rakenteiden korjaukseen osoitettiin noin 3,1 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 lisärahoituksesta Lappiin tuli 4,6 miljoonaa euroa. Lisäksi molempina vuosina maa- ja metsätalousministeriö myönsi puoli miljoonaa euroa Lapin retkeilyalueiden rakenteiden korjaamiseen.
Lapissa on jo ensi vuonna sellainen tilanne, että erittäin tiukille joudutaan, toteaa Metsähallituksen Luontopalvelujen aluejohtaja Jyrki Tolonen.
Paikkoja on Tolosen mukaan saatu laitettua kuntoon ja korjausvelkaa on enää vain vähän. Ensi vuonna puistoalueilla ei kuitenkaan jää rahaa korjausrakentamiseen, jos eteen tulee nopeita tarpeita. Välttämättömät polttopuu- ja jätehuollot voidaan tehdä.
– Meillä on niin paljon infraa, että siellä jatkuvasti tulee tarvetta. Jos pitkokset kestävät 15 vuotta, niin joka vuosi niistä osa vanhenee.
Tolosen mukaan ensi vuodelle jää jonkun verran rahaa tulevaisuusinvestointirahoista ja muista erillisrahoituksista. Tulevaisuuden näköpiirissä ei kuitenkaan ole vastaavia rahoituksia. Hän arvelee, että vuonna 2024 tullaan olemaan todella tiukilla. Jos tasokorotusta perusrahoitukseen ei saada, joudutaan valintojen eteen.
– Joudumme pohtimaan pystymmekö ylläpitämään paikkoja, missä on vähemmän kävijöitä, jos rahoitus ei nouse.