Yh­dek­sän Poh­jois-Nor­jan päi­vä­ret­keä

16. maaliskuuta ilmestyvä Pohjois-Norjan kauneimmat luontokohteet: Retkeilijän Finnmark – Varanginvuonolta Altaan on jatkumoa Ahosen vuonna 2017 ilmestyneelle kirjalle Pohjois-Norjan rannikkoreitit – Päiväretkiä saarilla ja vuonoilla. Norjassa usean vuoden asunut Ahonen on syventynyt paikalliseen vaelluskulttuuriin ja laatinut vaellusopuksia niin muista Pohjoismaista kuin Suomestakin.

Pyysimme Ahosta listaamaan muutaman kokemisen arvoisen kohteen Tromssan ja Kirkkoniemen väliltä. Tästä jutusta löydät niistä yhdeksän.

1. Sirpaleinen rannikkomaisema Dønnevarin huipulta

Jos Lounais-Suomen rannikko on tunnettu pienten saarirykelmien sirpaloimasta maisemastaan, Pohjois-Norjan rannikolla isompia saaria kohoilee merestä vain harvakseltaan. Altasta noin 30 kilometriä pohjoiseen, Kvibyn pohjoispuolella sijaitsee kuitenkin Dønnevarin tunturi, jonka huipulta avautuu sykähdyttävä näky merelle: mahtipontiset tunturisaaret piirtyvät limittäin ja lomittain horisonttia vasten.

Länteen lankeava merimaisema on kauneimmillaan auringonlaskun aikaan, kun tulipallon viimeiset säteet maalaavat taivaanrannan leiskumaan oranssinpunaisena.

Kun mielii huiputtaa Dønnevarin, reppuun on syytä varata riittävästi evästä, sillä tunturin laki kohoaa 494 metrin korkeuteen. Edestakaisin kulkeva reitti on pituudeltaan 6,5 kilometriä, mutta nousumetrit saavat tunturin rinnettä kipuavan retkeilijän hengästymään. Siksi matkalla kannattaa lepuuttaa lihaksiaan istahtamalla niin kutsutulle huilukivelle, joka sijaitsee polun varrella.

2. Maastopyöräilyn hurmaa Sautson kanjonin reunamilla

Miltä tuntuisi viilettää maastopyörän selässä, kun reitin vieressä avautuu huima näkymä Pohjois-Euroopan suurimman kanjonin pohjalle? Itikatkaan eivät pysy menossa mukana, kun kilometrejä kertyy jylhissä kanjonimaisemissa.

Sautson kanjoni, jota kutsutaan myös Alta-kanjoniksi, on noin 12 kilometriä pitkä ja paikoitellen jopa yli 400 metriä syvä. Kanjonin laitamaa kulkeva reitti on oivallinen maastopyöräilyyn, eikä sen kulkeminen vaadi erityistä kokemusta. Kun reitin polkee edestakaisin, matkaa kertyy mittariin 12,6 kilometriä.

Kanjonin pohjalla virtaa Alta-joki, jossa järjestetään myös melontaretkiä. Maastopyöräretken jälkeen voi siis hypätä kanoottiin tai pulahtaa uimaan raikkaassa jokivedessä.

3. Pyöreitä pikkukiviä silmin kantamattomiin Storviknesetillä

Meren aallot ovat vuosisatojen ajan hioneet kiviä Storviknesetin pyörökivirannalla, joka sijaitsee vuonon laidalla Altan läheisyydessä. Paikan päälle pääsee kätevästi Altasta bussilla. Vaikka rannalle kulkeva reitti on vain parin kilometrin pituinen edestakaisin, pehmeän pyöreiksi hioutuneet kivet ovat näkemisen – ja ennen kaikkea tuntemisen – arvoisia.

Rannalla kannattaa riisua hetkeksi vaelluskengät pois ja tuntea paljain jaloin, miten sileääkin sileämmät noin pingispallon kokoiset kivet hivelevät jalkapohjien pikkuruisia lihaksia. Tunne on äärimmäisen miellyttävä. Parempaa jalkahierontaa saa hakea!

Kun ilta-aurinko saavuttaa noin 60 metriä leveän rannan, violetin, punertavan ja rusehtavan sävyissä lepäävät pyörökivet heijastelevat kauniisti illan viimeisiä lämpimiä säteitä.

4. Maagisia jäätikkömaisemia Øksfjordfjelletissä

Maapallon jäätiköt uhkaavat kadota alati kiihtyvän ilmastonmuutoksen takia. Øksfjordfjelletin 9,4 kilometrin pituisella reitillä voi kuitenkin ihastella vielä jäätikkömaisemaa, joka mykistää retkeilijän vaikuttavalla olemuksellaan.

374 metrin korkeuteen kohoava Øksfjordfjellet sijaitsee Altasta hiukan yli 100 kilometriä Tromssaa ja Øksfjord-nimistä kylää kohti. Kyseessä on ympyräreitti, jonka varrella maisemat vaihtelevat. Patikoija pääsee näkemään lintuperspektiivistä jyhkeää suurtunturimaisemaa, Øksfjorden sinivihreän vuonon sekä Øksfjorden idyllisen pikkukylän.

Reitin kruunaa näkymä vuonon yli Øksfjordjøkelen-jäätikölle, joka on reilun 42 neliökilometrin laajuinen ja siten yksi Norjan suurimmista. Toivottavasti vielä moni retkeilijä saa kokea jääkauden taianomaisen luomuksen mahdollisimman muuttumattomana.

5. Pitkin krokotiilin selkää Tarhalsenin jyrkillä poluilla

Sørøyan saari on Norjan neljänneksi suurin saari, kooltaan noin puolet Manner-Ahvenanmaasta. Se on kuin pieni pala Islantia. Saaren pohjoisosassa sijaitsee yksi Finnmarkin läänin vaativimmista retkikohteista: Tarhalsen. Niinpä sinne kannattaa suunnata ennen kaikkea hyvällä säällä – silloin kun sade on tauonnut ja tuuli tyyntynyt.

Tarhalsenin meno-paluureitti on 16 kilometriä pitkä, ja se viettää ylös alas röpyliäisreunaisen saaren jyrkillä rinteillä. Siksakkia polulla kulkeva patikoija saa ottaa paikoitellen tukea aidasta ja kiivetä jopa tikapuita pitkin. Tietyssä kohtaa reittiä kyltti varoittaa, että tästä lähtien retkeilijä kulkee vain omalla vastuullaan. Sateella vyöryvät kivet voivat olla kohtalokkaita.

Pienestä vaaran tunnusta huolimatta reitti hurmaa jokaisen, joka sille rohkenee astua. Polku etenee pitkin teräväreunaista krokotiilin selkää, joka kääntyilee majesteettisesti tunturimaisemassa. Avoin päivätupa reitin varrella tarjoaa huojentavan lepopaikan, jossa voi keittää kupin teetä ja jatkaa taas matkaa.

6. Manner-Euroopan pohjoisimmassa pisteessä Knivskjelloddenissa

Usein luullaan, että Nordkapp on Norjan ja koko Euroopan pohjoisin kolkka lukuun ottamatta merialueiden ulkosaaria. Todellisuudessa Knivskjellodden työntyy Nordkappia yli kilometrin pidemmälle Pohjoisella jäämerellä.

Magerøyan saarella sijaitseva Knivskjellodden on teräväpäinen niemenkärki, jonne kulkee 18 kilometrin pituinen meno-paluureitti. Jos ensin patikoidaan loivaa alamäkeä, paluumatka taittuu ylämäkeen. Matka ei ole kuitenkaan kovin vaativa pituudestaan huolimatta.

Niemenkärkeen päästyään retkeilijä saa levähtää loputtomiin jatkuvan tummansinisen meren ympäröimänä. Knivskjelloddenin oikealla puolella merestä nousee Nordkappin vaikuttava kallioseinämä. Koska säätila vaihtelee meri-ilmaston takia joskus nopeastikin, paikan päällä voi kokea milloin kirkkaan auringonpaisteen, milloin sumuisen pilviharson.

7. Fillarilla Teno-joen suistoaluetta ihailemaan

Jos maastopyöräilyltä kaipaa hieman Sautson kanjonireittiä enemmän haastetta, fillarilla kannattaa suunnata Alggašvárrin tunturimassiiville, joka sijaitsee Tanan kaupungista noin 20 kilometriä pohjoiseen. 14 kilometrin edestakaisella mutkaisella fillarireitillä kivutaan ensin ylämäkeen, jonka jälkeen pääsee rallattamaan monttujen sävyttämää tietä alamäkeen.

Tunturin laki huitelee 570 metrin korkeudessa, joten nousukulma seitsemän kilometrin matkalla on kohtuullisen tiukka. Perinteisen maastopyörän sijaan alle voi siis hyvällä omallatunnolla napata myös sähköavusteisen fillarin.

Tunturin huipulta avautuu mahtava maisema Teno-joen luonnontilaiselle suistoalueelle ja vastarannalla kohoavalle toiselle tunturimassiiville. Suuren osan ajasta veden alle jäävällä marskimaalla viihtyvät lukuisat lintulajit. Näkeepä laelta myös Høyholmenin kapealle niemekkeelle, jonne johtaa oma retkeilyreittinsä.

8. Merilintujen kirkunaa toisen maailmansodan raunioilla

Varangin niemimaan etelälaidalla sijaitseva Ekkerøya on tunnettu satojen merilintujen muodostamista yhdyskunnistaan. Lintujen äänet huumaavat korvia, kun siivekkäät pyristelevät komeilla kalliorannoilla tuulen vietävinä.

Kahden ja neljän kilometrin helpot ympyräreitit kiertävät niemenkärjen. Matkan varrella lintuja pääsee tarkkailemaan etäämmältä sivusta ja suoraan yläpuolelta. Kohteliaisuusväli eläimiin kannattaa säilyttää, sillä osa linnuista saattaa olla varsin ärhäköitä.

Lintujen lisäksi Ekkerøyalla voi havaita jälkiä toisen maailmansodan tykistöasemista ja taisteluhaudoista. Sodan rauniot ja ehjät kohteet ovat suojeltuja muinaismuistoja. Jos retkeilijällä käy tuuri, reitiltä pääsee tiirailemaan myös merellä seilaavia Hurtigruten-reitin aluksia, jotka risteilevät säännöllisesti Kirkkoniemen ja Bergenin välillä.

9. Omassa rauhassa Syltevikan kuumaisella maisemareitillä

Jos kaipaa tyystin omaa rauhaa retkeillessään, on parasta suunnata kulkunsa eristäytyneelle Syltevikan reitille. Ympyräreitti on 14 kilometriä pitkä, ja polkua ympäröi kuumainen ja verraten karu maisema kivipaaseineen.

Päästäkseen luontokohteeseen suunnataan ensin Varangin niemimaan laidalla sijaitsevaa Vuoreijan saarta kohti, mutta ennen sinne johtavaa tunnelia käännytäänkin vasemmalle. Sitten matka taittuu noin 30 kilometrin matkan upeaa maisemareittiä, jota ei kuitenkaan parane ajaa liian vauhdikkaasti mutkien ja mäkien takia – olipa alla sitten kaksi- tai nelipyöräinen.

Kun lopulta saa heittää rinkan selkäänsä ja lähteä vaeltamaan, reitin varrella retkeilijän lumoaa merimaisemien lisäksi jäätiköiden liikehdinnän myötä syntynyt U-laakso. Kun tuntureiden jyrkät pystysuorat seinämät valuvat alas laakson pohjalle, näky on pysäyttävä.