Tavallisen kissan tai koiran omistajan kannattaisi juuri nyt huomioida kolme vaaraa: punkit, kyyt ja punkkilääkityn eläimen uloste.
Näihin aikoihin kyyt kömpivät esille lämmittelemään ensimmäisten aurinkoisten päivien myötä, joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
Lemmikin turkki on syytä syynätä läpi siitä huolimatta, että käytössä olisi punkkilääkitys.
Lisäksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ettei tule levittäneeksi punkkilääkkeen myrkkyjä luontoon.
Jos siis koiralla on käytössä punkkilääkitys, kannattaa sen jätökset kerätä, ettei ulosteen mukana erittyvä lääke leviä luontoon.
– Punkkikarkotteet ovat myrkyllisiä hyvällekin pieneliöstölle. Vielä vaarallisempia aineet ovat vesieliöille, Oulun ympäristöjohtaja Leena Tuuri muistuttaa.
Suomen eläinlääkäriliitto on juuri nimennyt Tuurin Vuoden eläinlääkäriksi. Hän on ollut mukana alkuvuonna voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain uudistuksen parissa.
Tuuri on valmistunut eläinlääkäriksi vuonna 1994. Hän kokee, että tunnustus tekee näkyväksi sen, mikä ei tavalliselle lemmikin omistajalle tai eläinlääkärille juuri näy.
– Kun työstetään isoja lakimuutoksia, tarkoitus on, että ne näkyvät asiakkaan tai eläinlääkärin päässä mahdollisimman vähän.
– Jos olemme hyvin onnistuneet, muutos ei juurikaan näy asiakkaalle. Palvelu on edelleen sujuvaa ja saatavilla ympäri vuorokauden.
Laki nostaa hintoja
Ilman eläinlääkintähuoltolain uudistamista kunnissa peruspalveluiden toteuttaminen olisi muuttunut kohtuuttoman vaikeaksi.
Tämä johtuu kilpailu- ja kuntalain yhtiöittämisvaatimuksesta, joka tuli voimaan vuonna 2015. Sen mukaan julkinen palvelu ei saa vääristää kilpailua.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulkinnan mukaan yhtiöittämisvaatimus olisi koskenut myös kunnallisia perustason eläinlääkäripalveluita. Se olisi Tuurin mukaan johtanut siihen, että palveluita olisi jouduttu karsimaan.
Lakimuutoksen myötä yhtiöittämisvelvoite ei enää koske tuotantoeläinten peruspalveluita ja kaikkien eläinten kiireellistä apua.
Kunta voi jatkossa tarjota myös muita täydentäviä palveluita, kunhan ne hinnoitellaan markkinaperusteisesti.
Tavalliselle asiakkaalle se näkyy niin, että näiden palveluiden hinnat ovat nousseet.
Täydentävät palvelut liittyvät Tuurin mukaan hätätapauksiin, jotka edellyttävät esimerkiksi röntgenkuvaamista tai ultraäänellä tutkimista. Tällaisia voivat olla vaikkapa koiran keisarinleikkaus tai vatsalaukun kiertymän operointi.
Tuurin mukaan isoihin toimenpiteisiin hintaa tulee joitakin kymppejä lisää. Esimerkiksi koiran mahalaukun kiertymäleikkauksen hinta nousi noin 40 euroa, 578 euroon.
15-kiloisen koiran sterilisaatio taas maksaa lakimuutoksen myötä 8 euroa enemmän.
Julkiset palvelut turvaverkko
Uusi eläinlääkintähuoltolaki velvoitti kuntia tekemään markkinakartoituksen. Yksityisen puolen harteilla on siis erikoiseläinlääkintä, mutta julkinen puoli on turvaverkko, joka takaa, että kiireellistä ja perustasoista palvelua on koko ajan saatavilla.
Tuurin mukaan eläinlääkinnän taso nousee koko ajan, ja yhä useampia vaivoja voidaan hoitaa.
Lemmikkiä pidetään perheenjäsenenä, ja niihin ollaan valmiita panostamaan. Niissä tapauksissa, joissa eläimen hoitamisessa on ongelmia, on Tuurin mukaan ongelmia ja avuntarvetta myös omistajalla.
Uusi eläinlääkintähuoltolaki mahdollistaa koko Suomen kattavan virkaeläinlääkärien verkoston, minkä myötä on valmius toimia nopeasti esimerkiksi eläintautien uhkatilanteissa.
Eläinlääkäripalvelujen saatavuus koko maassa tukee myös kotimaista ruoantuotantoa.
– Varmistetaan, että tuotantoeläimilläkin on ympäri vuorokauden palvelua saatavilla elinkeinon ja eläinsuojelun vuoksi. Huomioidaan myös varautuminen eläintautien tai ruokakriisien kannalta. Esimerkiksi lintuinfluenssan takia on tarvittu nopeita toimenpiteitä, Tuuri sanoo.