– Näitä on nyt 28, kun yksi tuli äsken Hossasta ja Raahesta on tulossa kohta kaksi lisää, Ari-Pekka Auvinen laskee muovilaatikoissa rapistelevia ja sirittäviä tervapääskyn poikasia.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hoitoringin jäsenet ovat olleet viime päivinä kiireisiä, kun hoitoon on tuotu lukuisia keskenkasvuisia tervapääskyjä.
– Nyt on ennätysvuosi, hoitoringin vetäjä Auvinen kertoo tervapääskyjen ahdingosta.
Aiempi ennätys oli vajaa 30 hoidettua poikasta yhtenä kesänä, mutta nyt ollaan jo samoissa lukemissa. 28 ruokittavan lisäksi neljä poikasta on jo saatettu siivilleen ja pari heikkokuntoisinta on kuollut.
Auvinen arvelee poikasia saapuvan hoitoon vielä elokuun alkupäivinä ja lopullisen määrän asettuvan 40 linnun tienoille. Hän epäilee poikkeuksellisen tilanteen johtuvan poikasaikaan osuneesta lämpöaallosta.
– Helteellä ne tippuu, siinä on selvä korrelaatio. Voisin kuvitella, että jos on musta peltikatto ja sen alla pesä, niin kuuma siellä on, hän arvioi.
– Tervapääsky pesii luonnonoloissa koloon, eikä varmaan ikinä sieltä tipu, Auvinen kertoo.
Kaupungeissa laji kuitenkin pesii kattopeltien alla, räystäiden koloissa ja ilmanvaihtokanavissa. Poikaset liikkuvat aktiivisesti pesissä ja muun muassa vahvistavat siipiään viuhtomalla. Silloin voi käydä niin, että innokkaimmat putoavat pesästä.
– Voisin olettaa, että osa pesäalustoista on kaltevia, Auvinen lisää rakennusten pesäpaikkojen olosuhteista.
Yleensä linnunpoikasen löytävää neuvotaan olemaan tekemättä poikaselle mitään, mutta tervapääskyn suhteen Auvinen neuvoo toimimaan päinvastoin: tee aina jotain!
Tervapääskyn poikanen on Auvisen mukaan tuhoon tuomittu, jos se joutuu maahan. Se ei pysty lähtemään lentoon eikä toisaalta osaa pyydystää ruokaa maassa.
– Tervapääskyn poikasta ei kannata hoitaa itse, sillä se vaatii kokemusta ja ruoan laatu on keskeisin juttu, Auvinen neuvoo.
– Ota lintu talteen heti ja ota saman tien yhteys hoitorinkiin, Auvinen jatkaa.
Kuljetusta varten tervapääsky kannattaa laittaa muoviastiaan, jonka seiniä pitkin se ei pysty kiipeämään tai kannelliseen laatikkoon. Kuljetusastian pohjalle voi laittaa pyyhkeen.
Millä hoitoringin aktiivit sitten ruokkivat hoidokkinsa?
– Tämä on kullanarvoista tavaraa, Auvinen sanoo ja ottaa esiin ison pussillisen kuolleita hyttysiä.
Auvisen mukaan hyttyset ovat peräisin viiden pihan moskiittomagneeteista, joiden omistajat keräävät saaliinsa talteen hoitoringin tarpeisiin. Hyttysravintoon siirtyminen on parantanut hoitotuloksia huomattavasti.
Hyttysannokseen lisätään myös jauhettuja ja kuivattuja jauhomatoja sekä sideaineeksi hieman vähärasvaista jauhelihaa. Auvinen pyörittää aineksista pienen pallon ja tarjoaa sen yhdelle poikasista.
– Suurin osa oppii tämä homman, Auvinen kertoo, kun poikanen nappaa hyttyspullan halukkaasti.
Osaa poikasista pitää kuitenkin syöttää avaamalla nokka ja auttamalla ruoka kurkkuun.
Poikaset pitää saada lihotettua 35–44 gramman painoisiksi. Auvisen mukaan tervapääskyn poikaset kasvavat poikkeuksellisen hitaasti, ja niiden pesäpoikasaika on noin 40 vuorokautta.
– Tervapääskyn on oltava valmis lentämään saman tien, Auvinen painottaa.
Kokenut tervapääskynhoitaja näkee lintujen käytöksestä, milloin lentoonlähtö on lähellä. Poikaset alkavat vastustaa syömistä, katselevat ylöspäin ja punnertavat siivillään itseään.
Eksakti mittakin löytyy, sillä Auvisen mukaan siivellä pitää olla pituutta 160 millimetriä, että tervapääsky pystyy lentämään.
Kaksi hoidettavaa lintua olisi varttunut lentoonlähtökuntoon, mutta maanantai-iltapäivän kaatosade ei ole otollinen sää vapauttaa tervapääskyjä. Auvinen rengastaa kuitenkin jo molemmat lähtöä odottelevat linnut.
– Lentoonlähtö on haparoivaa, kun lintu lähtee nostamaan korkeutta. Kun tervapääsky on päässyt suunnilleen 50 metrin korkeuteen, se liitää ensimmäisen kerran. Usein poikaset nousevat heti niin korkealle, että ne häviävät näkyvistä, Auvinen kertoo uuteen elementtiin siirtymisen ensimmäisistä minuuteista.
Sitten alkaa opetteleminen ravinnon pyydystämiseen ja kohta koittaa muuttomatkakin.
– Tervapääskyt viettävät talven Kongojoen suistossa, Auvinen kertoo hoidokkiensa pitkän matkan päätepisteestä.
Kun löydät tervapääskyn poikasen maasta
Muista linnunpoikasista poiketen tervapääskyn poikanen ei selviä, jos se joutuu maahan. Täysin ilmassa elämiseen sopeutuneet emot eivät pysty ruokkimaan poikasiaan maahan. Siksi poikasta täytyy auttaa, muutoin se kuolee.
Ota poikanen talteen heti. Älä odota, että palaat samaa kautta esimerkiksi puolen tunnin päästä takaisin. Poikanen ehtii ryömiä jo minuuteissa karkuun ja katoaa usein täydellisesti kasvillisuuteen tai rakennusten koloihin.
Laita poikanen kannelliseen astiaan, esimerkiksi kenkälaatikkoon, johon on tehty ilmareikiä. Toinen vaihtoehto on muoviastia, jonka pystysuoraa ja sileää pintaa pitkin poikanen ei voi kiivetä. Astian pohjalle voi laittaa vanhan käsipyyhkeen.
Jos sinulla ei ole poikasen löytäessäsi mitään, mihin sen voi laittaa, poikasta voi kuljettaa kädessä. Toisin kuin usein uskotaan, linnunpoikasiin saa koskea paljain käsin. Niille ei ole siitä haittaa.
Tuo poikanen sisälle asuntoon. Älä jätä sitä terassille tai parvekkeelle, josta esimerkiksi kissa tai harakka voi napata sen.
Älä yritä syöttää tai juottaa poikaselle mitään.
Soita asiantuntevalle lintujen hoitajalle heti. Älä odota seuraavaan päivään.
Lajinmäärityksen varmistamiseksi ja poikasen kunnon arvioimiseksi on hyvä kuvata linnusta video ja lähettää jo ennen soittoa asiantuntijalle. WhatsApp toimii parhaiten. Jos sinulla on keittiövaaka, punnitse poikanen. Jos se painaa alle 30 grammaa, hoitoon saamisella on kiire.
