Mariia Yrjö-Koskinen jättää pyyhkeen laiturille ja pulahtaa lokakuisen koleaan Iijokeen. Uituaan radan päästä päähän hän nousee laiturille innosta hehkuen.
– Hienoa päästä uimaan paikassa, jossa on 25 metrin radat. Kerta kaikkiaan upea.
Oululainen talviuimari ja International Winter Swimming Associationin puheenjohtaja Yrjö-Koskinen on testaamassa Iin Vihkosaareen rakennettua uimalaa, jollaisesta seudun avovesi- ja talviuimarit ovat tähän saakka voineet vain haaveilla.
Nelostien varressa sijaitseva avovesiuimala avataan yleiseen käyttöön lähiviikkojen aikana.
Altaan reunalla, kelluvan kehärakennelman päällä Yrjö-Koskisen uintia seuraavat Iin kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival ja kunnallistekniikkapäällikkö Taija Savilaakso.
Idea avovesiuimalasta syntyi reilu vuosi sitten. Se eteni läpi virkamieskoneiston ja poliittisen päätöksenteon, ja kehkeytyi ripeästi konkretiaksi.
– Ajatus lähti siitä, että Iissä on mahtava luonto ja paljon vesistöjä. Ulkoilmaliikkuminen on entistä suositumpaa, ja halusimme hyödyntää luonnonvettä hyvinvoinnin tukemisessa, Puolitaival kertoo.
Avovesiuimala on saatu viimeistelyjä vaille valmiiksi. Talvikaudeksi on luvassa myös sulanapitomatot ja lämmitetty uimakoppi.
Taija Savilaakso kertoo, että kunta halusi tehdä kerralla riittävän suuren ja näyttävän uimalan, ettei tarvitse jälkikäteen laajentaa.
Kunnan teettämälle urakalle kertyi hintaa noin 100 000 euroa. Lisäksi rantatöistä tulee noin 20 000 euron kustannukset.
Puolitaival arvioi, että avovesiuinnin edistämiseen käytetyt eurot ovat satsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, ja se maksaa itsensä takaisin.
Avovesiuimalan laiturilla on tilaa auringonottoon ja oleskeluunkin. Iin brändin vaalimiseksi laiturille on rakennettu somekuvauspaikka, jonka valaistu kuntalogo näkyy IIjoen ylittävälle sillalle.
Suunnitelmissa on lisäksi sauna, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi lauttasaunana.
Allasta pidetään talvella auki pumppujen avulla.
Yrjö-Koskinen ja Puolitaival näkevät Iijokeen rakennetussa avovesiuimalassa mahdollisuudet kisatoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin.
Iiläisillä ei ole omaa uimahallia, mutta kunta pystyy nyt tarjoamaan kuntouintipaikan, ainakin viileässä viihtyville.
Koulujen uimaopetus voidaan osittain siirtää avovesiuimalaan.
Iin kouluissa harrastetaan paljon luontoretkeilyä ja oppilaiden käyttöön on kalustoa, kuten rinkkoja, fatbikejä, kanootteja ja kajakkeja. Valikoima täydentyy märkäpuvuilla, joita alueella toimiva vesivoimayhtiö on lupautunut sponsoroimaan koululuokallisen verran.
– Koulut voivat viettää rannalla aktiivisen päivän tai viikon, johon sisältyy uintia märkkärit päällä suljetulla uima-alueella, Puolitaival visioi.
Hän arvioi, että uusi uimala parantaa ahkerassa käytössä olevan uimarannan turvallisuutta.
– Tämä on ensi kesänä Oulun alueen ykkösuimaranta, Puolitaival hehkuttaa.
Avovesiuimalassa kuten Vihkosaaren uimarannalla muutenkin on Puolitaipaleen mukaan turvallista uida joen virtauksista ja juoksutuksista huolimatta. Kevään tulva-aikaankin virtaus pysyy poukamassa rauhallisena.
Iin uimalalle vertailukohta seudulla löytyy Limingan Rantakylästä, jossa on saman tapainen laiturirakennelma, mutta pienempi.
Mariia Yrjö-Koskinen vertaa Iin uimalaa Vantaan Kuusijärven talviuintipaikkaan, joka auki pidettävän ratansa ansiosta tuottaa kovatasoisia talviuimareita.
Parhaillaan Yrjö-Koskinen järjestää avantouinnin maailmanmestaruuskisoja Oulun Raattiin kulttuuripääkaupunkivuodelle 2026. Hyviä harjoitusolosuhteita on jo pitkään toivottu Ouluunkin.
– Oululaiset talviuimarit käyvät treenaamassa uintia hallissa ja kylmänkestävyyttä luonnonvesissä. On ihan selvä, että jos talviuintia pystytään harjoittelemaan myös radalla uiden, sillä on erittäin suuri merkitys.
Yrjö-Koskisen mukaan sopivia rantapaikkoja olisi Oulussa useitakin tarjolla, ja Iin esimerkki osoittaa, että uimalan ei tarvitse olla miljoonien eurojen jättihanke.
Uimala on osa Iijoen suistovisiota, jossa jokisuistoa ja Illinsaarta lähivuosina kehitetään asukkaille viihtyisämmäksi ja matkailua paremmin palvelevaksi. Uintipaikan ohella tulevien vuosien kärkihankkeita ovat muun muassa retkeilyreittien, hiihto- ja luistelureittien, venesataman ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen.
– Uimarannan vanha laituri siirrettiin taidepuistoon. Sinne on tarkoitus hankkia myös soutuvene, jota kuntalaiset voivat lainata kirjastokortilla, Puolitaival kertoo.