Poh­joi­sen ka­ruis­sa vesissä elää pieni pe­to­ka­la, joka viettää koko elä­män­sä samassa pai­kas­sa – Suomen uuteen en­nä­tys­ka­laan niitä mah­tui­si 3 694

Suomen uusi ennätyskala on 29,55 kiloa painanut turska, joka pyydettiin Ahvenanmaan vesiltä.

Kirjoeväsimppua esiintyy paikoin Lapissa, Itä-Suomessa ja yksittäisissä Etelä-Suomen järvissä. Kuvan yksilö saatiin sähkökoekalastuksessa Kittilän Seurujoesta.
Kirjoeväsimppua esiintyy paikoin Lapissa, Itä-Suomessa ja yksittäisissä Etelä-Suomen järvissä. Kuvan yksilö saatiin sähkökoekalastuksessa Kittilän Seurujoesta.
Kuva: Pekka Mauno

On siinäkin kala: iso pää, leveä suu, piikkejä kyljessä, väritys ruskeankirjava tai harmaankellertävä. Pituutta vain muutama sentti. Ei siitä syötäväksi riitä, ainakaan ihmiselle.

Tällainen peto on Lapin ja Koillismaan vesissä elävä kirjoeväsimppu. Päivisin kala piilottelee kivien alla ja hämärillä se käy saalistamassa toukkia, matoja ja pikku äyriäisiä. Ruokalistalla on joskus myös leviä, mätiä ja pieniä kalanpoikasia.

Kirjoeväsimppu on Koillismaalle sikäli merkittävä, että vapavälinein saatu Suomen ennätyskala eleli Kuusamon Porontimajärvessä. Sen onki Mika Ahti 1. heinäkuuta 2003. Kala painoi kahdeksan grammaa ja oli 8,9 sentin pituinen.

Tätä isompi kirjoeväsimppu Suomen ennätyskalarekisterissä kyllä on, mutta se saatiin sähkökalastamalla Simon Viantiejoesta elokuussa 2004. Kala oli 12,8 sentin pituinen.

Porontimajärvi on pyöreähkö, halkaisijaltaan 500–700 metrin kokoinen järvi Piiloperän ja Ollilan välimaastossa Pohjois-Kuusamossa. Erikseen on Porontima-niminen järvi Rukan koillispuolella.

Juttu jatkuu faktalaatikon ja kuvan jälkeen.
Kirjoeväsimppu

Elinvoimainen simppulaji.

Kutee varhain keväällä jäiden lähdettyä.

Sukukypsä 2–3-vuotiaina. Elää ainakin 6–8 vuoden ikäiseksi.

Elää pääasiassa yksin kivien suojassa alle metrin syvyisillä kivikkorannoilla. Hakeutuu talvisin rannasta hieman syvemmälle.

Hyvin paikallinen, pysyy koko elämänsä suppealla alalla.

Ensisijaista elinympäristöä ovat runsashappiset ja viileävetiset joet. Elää myös karujen, puhdasvetisten järvien ja lampien kivikkopohjilla.

Pituus Suomessa suurimmillaan 7–10 senttiä.

Kirjoeväsimpun vatsaevät ovat muista simpuista poiketen raidallisen kirjavat ja sisin eväruoto on selvästi muita lyhyempi.

Koillismaalla elää myös kivisimppua, mutta härkäsimppua on Suomessa vain eteläisemmän Suomen sisävesillä ja merialueilla.

Kirjoeväsimppua esiintyy Suomen lisäksi paikoin muualla Pohjoismaissa sekä Venäjällä, Kiinassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa.

Lähde: laji.fi

Tämä kirjoeväsimppu saatiin Oulun yliopiston biologian opiskelijoiden kurssilla Oulankajoella kesäkuussa 1999.
Tämä kirjoeväsimppu saatiin Oulun yliopiston biologian opiskelijoiden kurssilla Oulankajoella kesäkuussa 1999.
Kuva: Jukka Lehto

Mika Ahdin onkimia simppuja tarvitaan 3 694 kappaletta ennen kuin ne painavat yhdessä saman verran kuin Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala turska.

Ennätysturska osui Madonna-nimisen troolarin verkkoon Ahvenanmaan vesillä 9. toukokuuta viime vuonna. Turska painoi 29,55 kiloa ja oli 141 senttiä pitkä.

Turskan lisäksi Suomen ennätyskalalautakunta hyväksyi helmikuussa 2023 uudet ennätykset särkikaloihin kuuluvasta pasurista, nahkiaisen järvessä elävästä muodosta sekä idänsieraintokko-nimisestä vieraslajista.

Ennätyskalarekisteriin hyväksytään vain vuoden 2000 jälkeen pyydystetyt kalat. Näin ollen 1900-luvun alussa Tornionjoesta pyydetty 43-kiloinen merilohi tai Kokemäenjoen 152-kiloinen sampi eivät ole mukana.

Ilmoita asiavirheestä