Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oi­keus: Enon­te­kiön kunta toimi vastoin lakia, kun se osti Het­ta-Pal­las-vael­lus­rei­tin var­rel­la si­jait­se­van met­sä­pals­tan

Hallinto-oikeuden mukaan kunnalla ei ollut perusteita etuosto-oikeuden käyttämiselle.

Metsäsijoittajat perustelivat Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitusta muun muassa sillä, että Enontekiön kunnalla ei ollut aiemmin ollut minkäänlaisia suunnitelmia metsäalueen käytölle.
Metsäsijoittajat perustelivat Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitusta muun muassa sillä, että Enontekiön kunnalla ei ollut aiemmin ollut minkäänlaisia suunnitelmia metsäalueen käytölle.
Kuva: Niina Lavia

Enontekiön kunnalla ei ollut oikeutta ostaa Hetta-Pallas-vaellusreitin varrella sijaitsevaa metsäpalstaa, katsoo Pohjois-Suomen hallinto-oikeus.

Enontekiön kunnanhallitus päätti viime keväänä käyttää etuosto-oikeuttaan reilun 50 hehtaarin kokoiseen metsäalaan. Alue tunnetaan nimellä Alfinmaa.

Palstan oli aiemmin ostanut ulkopaikkakuntalainen metsäyhtymä Lamminen & Numminen.

Enontekiön kunnanhallitusta huoletti, että uusi omistaja hakkaisi merkittävän vaellusreitin varrella sijaitsevan metsän. Siksi kunta päätti ostaa sen suojeltavaksi. Alkuperäiset ostajat valittivat kunnanhallituksen ratkaisusta hallinto-oikeuteen.

Kunnilla on tietyillä reunaehdoilla mahdollisuus käyttää etuosto-oikeuttaan yksityisten metsien kaupoissa. Enontekiön kunnanhallitus oli siinä käsityksessä, että tässä kaupassa reunaehdot täyttyivät.

Hallinto-oikeuden mukaan näin ei ollut. Oikeus toteaa päätöksessään, että etuosto-oikeuden edellytysten arvioinnissa on lähtökohtaisesti kyse tulevaan maankäyttöön liittyvistä tarpeista.

Kunnanhallitus ei esittänyt lausunnossaan sellaista alueen tulevaan virkistys- tai suojelukäyttöön liittyvää kaavoitushanketta tai suunnitelmaa, jonka perusteella sillä olisi laissa tarkoitettu peruste etuosto-oikeuden käyttämiselle. Siksi kunnanhallituksen päätös oli oikeuden mukaan laiton.

Hallinto-oikeuden mukaan mahdollisten ulkoilureittien perustaminen ja niiden olemassaolo alueella voidaan turvata ulkoilulaissa säädettyä menettelyä noudattaen ilman, että kunnalla on tarvetta omistaa reittien maapohjaa.

Päätöksen mukaan metsäpalsta jää metsäyhtymä Lammisen & Nummisen omistukseen. Lisäksi oikeus velvoitti kunnan maksamaan tuhat euroa metsäyhtymän oikeudenkäyntikuluja.

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tekijä: Sammeli Harve
Tästä on kyse

50 hehtaarin metsä

Kiistelty Alfinmaan metsäalue sijaitsee Hetta-Pallas-reitin pohjoispäädyssä. Metsätila rajautuu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon.

Vaellusreitin lisäksi palstan läpi kulkee hiihtolatu Hetasta kansallispuistoon Pyhäkeron tuvalle ja Pallakselle sekä moottorikelkkaura Pyhäkeron tuvalle.

Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavassa Alfinmaa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.

Suurin osa metsästä on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi osa-alueeksi. Palstalle ei ole osoitettu rakennuspaikkoja.

Kaavamerkinnät eivät estä metsälain mukaisia hakkuita. Maakuntakaavassa alue on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Vuonna 1934 merkitty Hetta-Pallas on Suomen vanhin tunturialueiden retkeilyreitti ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin pitkä vaellusreitti.

Lue lisää: Pienmetsänomistaja Taina Niemelä huolestui Enontekiön hakkuista, kun ladun varresta katosi tuttu metsä –  ulkopaikkakuntalainen metsäsijoittaja toteaa, että metsät ostetaan hakattaviksi

Ilmoita asiavirheestä