Poh­joi­nen luonto kestää pikku pak­kas­jak­son vaikka se olisi pit­kä­kin – Toista oli 1970- ja 1980-lu­vuil­la, kun mittari lä­hen­te­li -40:tä viik­ko­kau­sia

Pohjois-Suomen luonto on tottunut parinkymmenen asteen pakkasiin eikä ole mahdollisesta pitkästä jaksosta millänsäkään. Leuto syystalvi on pitänyt kasvillisuuden talviasemissaan, koska keskilämpö ei ole noussut yli viiden lämpöasteen.

Oikeastaan ensimmäistä kertaa tänä talvena Pohjois-Pohjanmaalla on ollut pakkasta parinkymmenen miinusasteen verran viime päivinä. Kylmähköjen säiden ennustetaan jatkuvan jonkin aikaa.

Mitä vaikutuksia luonnolle näillä olevilla ja tulevilla pakkasilla on, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta?

– Ei mitään. Luontomme veijarit ovat tottuneet tällaisiin pakkasiin. Pari, kolme vuosikymmentä sitten 30–40 asteen pakkaset olivat tavallisia. Nyt mittari on käynyt vain –17 asteessa. Kasvit ovat tottuneet ja sopeutuneet kylmyyteen. Nyt tämä alkaa vasta olla normaalia elämää.

Paraikaa eletään pikku pakkasjaksoa. Tosi kovia pakkasia ei ole Oulun seudulle ainakaan vielä luvassa, vaan kylmimmillään mittarin ennustetaan laskevan kahteenkymmeneen miinusasteeseen.
Paraikaa eletään pikku pakkasjaksoa. Tosi kovia pakkasia ei ole Oulun seudulle ainakaan vielä luvassa, vaan kylmimmillään mittarin ennustetaan laskevan kahteenkymmeneen miinusasteeseen.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kysytään toisinpäin: onko sillä ollut vaikutusta, että kohtalaisiakaan pakkasia ei ennen tätä ole ollut, ja alkutalvea on voinut sanoa jokseenkin leudoksi?

–  Ei silläkään ole kauheasti väliä, sillä kasvit ovat joka tapauksessa lopettaneet kasvun. Ne ovat osanneet varustautua talveen riittävästi, eikä keskilämpötila ole noussut yli viiden lämpöasteen, joka on kasvukauden raja. Vaikka ilmastonmuutos lämmittää talviamme, ne eivät muutu yhtään valoisammiksi, ja valolla on erittäin suuri merkitys.

Routaakin on ollut vähän. Alkaako routakerros kasvaa pakkasten myötä?

– Kyllä. Koska nyt on melko vähäinen lumikerros, routakerros alkaa syventyä pakkasilla. Vähitellen kerros paksuuntuu näiden pakkasten takia – mutta hitaasti. Roudan puute haittaa ihmisen liikkumista maastossa. Myös eläinten liikkumista se saattaa jonkin verran haitata. Mitä muuta haittaa roudattomuudesta voisi olla, on vaikea sanoa.

Jos jossakin vaiheessa pakkaset äityvät  kovemmiksi, voiko silloin tulla haittoja luonnolle?

– Ohut lumipeite ja kovat pakkaset voivat olla kovia pienille eläimille, kuten pikkulinnuille ja myyrille. Ne menevät pakkasilta suojaan lumeen. Jos lunta on vähän, voi tulla vaikeuksia löytää suojaisia paikkoja.

Jäät joissa, meressä ja järvissä olivat alkutalven erittäin heikot tai olemattomat. Tuovatko pakkaset minkä verran parannusta tilanteeseen, vesistöyksikön päällikkö Tero Väisänen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta?

– Ne alkavat tietenkin näillä pakkasilla jäätyä. Kun jo kertyneen jään päällä ei ole merkittävästi lunta, kantava teräsjää muodostuu hyvinkin nopeasti. En silti vielä suosittele jäillä liikkumista.

Mitä merkitystä huonolla jäätilanteella on ollut?

– Positiivisena puolena se, että Pohjois-Pohjanmaan matalissa järvissä happi on riittänyt pidempään ja saattaa riittää keväälle saakka. Kaiken kaikkiaan kuitenkin järviemme ekosysteemit kaipaavat kunnon talvea ja jääkantta. Joissa on ollut poikkeuksellisen runsasvetinen syksy, ja vaaditaan kunnon pakkasjakso, kuten nyt on, että valuminen maastosta jokiin ja ojiin vähenisi.

Kun pakkaset tulevat eikä jäitä ole paljon, puhutaan hyydetulvista. Millaiset ovat riskit ja millä alueilla?

–Riskit ovat olemassa. Avonaisille paikoille hyydettä alkaa muodostua, ja patoja voidaan joutua aukomaan. Oulujoella oli riski, mutta se on nyt vähenemään päin. Fortum on hillinnyt veden juoksutusta, jotta jääkansi pääsisi muodostumaan ja hyydettä ei tulisi. Muualla luonnonjoissa en näe näillä pakkasilla tulevan ongelmia.

Haittaavatko nämä pakkaset metsiä ja kasvillisuutta, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Tapani Repo?

– Nämä pakkaset eivät ole sitä luokkaa, että sopeutuneisiin puihin näillä leveysasteilla olisi mitään haitallisia vaikutuksia. Jos pakkanen alkaa lähennellä 40:ää astetta, voidaan vasta alkaa miettiä, alkavatko solut vaurioitua. Onneksi tämänhetkisten säätiedotusten perusteella sitä ei ole odotettavissa. Jos nykyisen kaltaiset pakkaset jatkuisivat pidempäänkin, vaikutuksia ei ole. 1970- ja 1980-lukujen pitkillä, kovilla pakkasjaksoilla alkoi näkyä puustovaurioita. Vuonna 2010 talvi oli kylmä, mutta jakso ei ollut kovin pitkä.

Ilmoita asiavirheestä