Syötteen kansallispuiston laajentamiseksi löytyy luonnollisia alueita, mutta uusien puistojen perustaminen on epätodennäköistä.
Luonnonmetsätyöryhmä esitti vastikään Suomeen uusia puistoja ja vanhojen puistojen laajennuksia. Esillä olivat muun muassa Syötteen puiston laajentamien ja uusi Vaara-Kainuun puisto.
Ehdotukset näyttävät tältä:
– Syötteen alueen laajennuksessa on mielestäni monia luonnollisia laajennuskohteita, kuten Jukuanvaara, Röyvänsuo–Marjasuo–Lohisuo, joista osa on jo ennallistettu, Latvaälkky, Moskavaara, Rääpysjärven alue ja niin edelleen, toteaa Pirkko-Liisa Luhta Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksestä.
– Monessa paikassa on pohdittu vuosien mittaan, että tämäkin alue olisi voitu liittää alunperinkin kansallispuistoon. Toivottavasti lähitulevaisuudessa vähintään osa toteutuisi.
Luhdan mielestä helpompi on suojella valmiiksi hyviä alueita kuin aloittaa ennallistaminen heikosta tilanteesta.
– Syötteen kansallispuisto on ollut erinomainen ja suosittu, nyt sitä voidaan vielä parantaa.
Vaara-Kainuun kansallispuistoesitys on Luhdan mukaan erinomainen avaus, jolla varmistettaisiin pienten pirstoutuneiden alueiden kytkeytyneisyys toisiinsa, eli ekologiset käytävät.
– Näiden käytävien merkitys on olennaisen tärkeä kaikkien lajien säilyvyyden ja elinkelpoisuuden kannalta. Jos esimerkiksi tuulivoimala-alueet tekevät ekologiset käytävät kapeiksi ja mutkitteleviksi, harvalle lajille ne oikeasti toimivat.
Olvassuon alueen lisäsuojelu koskettaisi mahdollisesti toteutuessaan Oulun Veden suunnittelemaa pohjavedenottohanketta.
– Kauankohan tätä prosessia vielä joudutaan jatkamaan? Täytyy toivoa, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä kaupungin että meidän valituslupapyynnöt ja valitukset menisivät läpi, ja Olvassuon alueen lisäsuojelulle ei olisi edes tarvetta tämän hankkeen takia.
Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen nostaa esille kysymyksen kansallispuistojen ylläpitämiseen tarvittavista varoista.
– Herää kysymys, mistä otetaan ne varat, mitä perustamiseen ja varsinkin ylläpitämiseen tarvitaan.
Härkönen muistuttaa, että Metsähallituksen Luontopalvelut on jo nyt supistusten alla.
– Esimerkki on läheltä eli Syötteen kansallispuiston palvelutason karsiminen rahoituksen takia. Miksi siis perustaa uusia kansallispuistoja, kun entistenkin puistojen rahoitus on puutteellinen?
Härkönen toivoo, että kohteet sijaitsevat kokonaan yhteiskunnan omistamilla mailla, ja että ennen niiden perustamista selvitetään kokonaisvaikutukset muun muassa paikallistalouteen ja ihmisiin.
Luonnonmetsätyöryhmä esitti muun muassa yksityisen rahoituksen saamista puistoinvestointeihin. Härkönen muistuttaa, että metsänomistajat ovat suojelleet omatoimisesti yli miljoona hehtaaria luontoa.
– Nämäkin saisivat näkyä suojelutilastoissa.
Uusia puistoja nykyinen hallitus ei Helsingin Sanomien tietojen mukaan ole perustamassa.
– Juuri nyt ei ole tarkoituksena esittää uusien kansallispuistojen perustamista. Tarkoitus on huolehtia siitä, että meillä on edellytykset kehittää nykyistä verkostoa ja pitkäjänteisesti pohtia sen laajentamista tulevaisuudessa, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) lehden uutisessa 25. tammikuuta.
Hän aikoo kuitenkin käynnistää kansallispuistojen kehittämistyön. Metsähallitus on parhaillaan tarkastelemassa kansallispuisto- ja retkeilyalueverkostojen kehittämistä virkistyskäytön näkökulmasta. Samalla Metsähallitus tarkastelee luonnonsuojelualueverkoston ekologista tilaa. Selvitysten on tarkoitus valmistua alkuvuodesta.
– Näiden selvitysten valmistuttua työtä on tarpeen jatkaa. Ympäristöministeriö kutsuu koolle keskeiset tahot pohtimaan kansallispuistoverkoston laajentamismahdollisuuksia, kertoo Multala sähköpostitse.
Suomessa on Multalan mukaan jo poikkeuksellisen vahva kansallispuistoverkosto, yhteensä 41 puistoa.
– Juuri nyt on tärkeää pitää huolta nykyisten kansallispuistojen kunnosta, retkeilyinfrasta sekä luonnon monimuotoisuustyöstä. Samaan aikaan alueilta tulevat toiveet uusista kansallispuistoista, retkeilyalueista ja tarve suojella lisää arvokasta luontoamme on otettava huomioon.
Multalan mukaan tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys kansallispuistoverkoston kehittämisalueista pitkällä aikavälillä. Tarkasteluun on hyvä ottaa mukaan myös retkeilyalueiden kehittäminen.
– On tärkeää, että kansallispuistojen kehittämistä pohditaan jatkuvasti. Luonnonmetsätyöryhmän raportti on tärkeä lisä tähän keskusteluun, jota käydään eri puolella Suomea jatkuvasti.
Ministeri muistuttaa, että uusia kansallispuistoja perustettaessa on huomioitava siihen tarvittavat resurssit.
Kansallispuistoja perustetaan arvokkaan luonnon vuoksi, mutta niillä on suuri merkitys myös luonnon virkistyskäytölle ja matkailulle. Kansallispuistoja perustettaessa kävijämäärät yleensä moninkertaistuvat.
– Siksi reittien ja muun retkeilyinfran rakentamiseen on varattava riittävät resurssit, jotta arvokas luonto säästyy kulutukselta. Niukkojen resurssien aikana on tärkeää varmistaa, että kansallispuistojen perustaminen ja laajentaminen tapahtuu kestävällä tavalla, Multala sanoo.
Metsähallituksen Luontopalveluiden osalta on resursseissa priorisoitu luonnon monimuotoisuustyö ja retkeilyinfran kehittäminen. Useisiin luontokeskuksiin on löydetty uusia toimintamalleja.
Aivan kaikkien osalta tässä ei ole onnistuttu. Esimerkiksi Syötteen kansallispuiston luontokeskus on lopetettu, eikä uutta käyttöä toistaiseksi ole ilmaantunut.
Multala myöntää valtion rahoituksen tiukkuuden.
– Valtion julkisen talouden tilanne aiheuttaa valitettavasti myös painetta kansallispuistojen rahoitukseen. Juuri siksi on tärkeää pystyä priorisoimaan olemassa olevien puistojen ylläpitoa ja kehittämistä.
– Puistojen toiminnan kehittämisessä on kehitelty uusiakin avauksia, joilla voidaan tuoda säästöjä tai muutoin uusia toimintamalleja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lisäsuojelulle on tarvetta, koska luontokato etenee Suomessakin. Lajien ja luontotyyppien viimeisimmissä uhanalaisuusarvioinneissa arvioiduista lajeista noin 11,9 prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi ja luontotyypeistä lähes puolet eli 48 prosenttia.
– Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan sekä suojelualueita että heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamista, sanoo Multala.
Suomi on hänen mukaansa sitoutunut EU:n vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Lisäksi on sitouduttu suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Kriteerit täyttävistä alueista perustetaan Multalan mukaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita.
Tällä hetkellä ympäristöministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja toimintaohjelmaa.
– Yksityismailla suojelua edistetään erityisesti Metso-metsiensuojeluohjelmalla, jonka uusi kausi käynnistyy tänä vuonna. Käynnissä on myös monimuotoisuutta tukevien alueiden määrittely- ja raportointityö, Multala sanoo.