Kokoaan suu­rem­pi kan­sal­lis­puis­to

Suomen pienin ja itäisin kansallispuisto on kokoaan suurempi.

Ilomantsissa sijaitsevan Petkeljärven kansallispuiston reitit voi kiertää yhden päivän aikana. Kansallispuiston kautta kulkevat pitkät vaellusreitit, alueen monipuoliset vesistöt sekä kiinnostava historia ja kulttuuri nostavat kuitenkin Petkeljärven ja Ilomantsin kohteeksi, jossa kannattaa viipyä kauemmin.

Retkeilijän kannalta erityisen kiinnostava on Taitajan taival. Se on upea harjureitti, joka vie Mekrijärveltä Petraniemeen, Petkeljärven kansallispuiston sydämeen.

Tässä jutussa vaellamme Taitajan taivalta pitkin Petkeljärvelle ja kerromme myös muista alueen reiteistä ja nähtävyyksistä.

Kuikka toivottaa tervetulleeksi

Petkeljärven–Putkelanharjun alue on yksi Suomen arvokkaimmista harjuluontokohteista, ja Taitajan taival on Pohjois-Karjalan vanhin merkitty retkeilyreitti.

Lähdemme Taitajan taipaleelle Putkelan parkkipaikalta. On valoisa kevätilta ja aiomme kulkea leppoisasti kahden yöpymisen taktiikalla Petkeljärven kansallispuistoon.

Pian nousemme mahtaviin harjumaisemiin. Kuivalla mäntykankaalla kasvaa varpuja ja katajia, ja selkeä polku vie eteenpäin. Lammet ja järvet vuorottelevat harjun molemmin puolin. Pyy viheltelee lähistöllä ja telkät uivat alhaalla lammessa.

Harjujen päällä kulkevat reitit ovat usein ikivanhoja. Hiljaisella harjulla voin hetkeksi samaistua metsästäjään, joka hiiviskeli samalla polulla tuhansia vuosia sitten peuroja jahtaamassa, tai sotilaaseen, joka toisen maailmansodan aikana tähysteli vihollista ase kourassa.

Taitajan taival on pääosin helppokulkuinen, mutta reitillä on muutamia jyrkähköjä nousuja.

Keväällä vesi on vielä korkealla. Ennen Isson siltaa kannas on veden vallassa ja joudumme kahlaamaan lyhyen matkan. Vesi on virkistävän kylmää.

Vaelluksen aikana yövymme Hiislammen ja Keltasilmän leiripaikoissa. Hiislammen laavu on korkealla harjulla ja kolmen lammen lähistöllä.

Keltasilmän laavu matalalla mäntykankaalla on erinomainen leiripaikka. Kuikkapariskunta viihtyy Joutenjärvellä kuin kertoakseen, että kohta ollaan kansallispuistossa. Kuikka on Petkeljärven kansallispuiston tunnuseläin.

Taitajan taipaleen varrella on yhteensä neljä laavua, jotka soveltuvat yöpymiseen. Linnalammen laavu on melko lähellä asutusta ja veneväylää, mutta muut laavut ovat rauhallisemmilla paikoilla.

Vaelluksen kolmantena päivänä kuljemme Petkeljärven kansallispuiston halki Petraniemeen.

Pienessä kansallispuistossa on kolme patikointireittiä, vanhaa mäntymetsää, humisevia harjuja ja suppakuoppia.

Mielestäni kansallispuiston reiteistä hienoin on kapealla harjulla järvien välissä kulkeva Korkeasärkän polku, jonka heikkous on se, että sen joutuu kulkemaan edestakaisin.

Petraniemeen saapuessamme kyltti varoittaa meitä karhun erauspennusta, joka liikkuu lähialueella. Varoitus yllättää meidät, koska vaelluksen aikana emme havainneet mitään merkkejä karhuista.

Petraniemestä löytyvät kansallispuiston palvelut: retkeilykeskus, leirintäalue, grillikatos, sisämajoitusta ja vuokrattava sauna, joka tekee hyvää patikoinnin rasittamille lihaksille.

Retkeilykeskuksen lähistöllä voi tutustua juoksuhautoihin ja entisöityyn korsuun.

Alue laajenee kansallispuiston ympäristöön

Petkeljärven kansallispuisto on pieni, mutta kansallispuiston ympäristössä luonnonsuojelualue jatkuu Petkeljärvi–Putkelanharjun Natura-alueelle, jonka pinta-ala on lähes viisinkertainen kansallispuistoon verrattuna.

Natura-alue laajentaa kansallispuiston retkeilymahdollisuuksia huomattavasti.

Päiväretken voi tehdä esimerkiksi kiertämällä Särkkäjärven tai kulkemalla Ravajärven länsipuolella kulkevaa polkua pitkin ja palaamalla lähtöpaikkaan Taitajan taivalta pitkin.

Pitkää vaellusta kaipaava voi suunnata Pogostan kierrokselle, joka yhdistää Taitajan taipaleen ja Susitaival-reitin. Susitaival on pitkä vaellusreitti Möhkön kylän ja Patvinsuon kansallispuiston välillä.

Reittejä yhdistelemällä myös vaellus Petkeljärveltä Patvinsuolle on mahdollinen.

Petkeljärven alueella on hienoja melontamahdollisuuksia.

Valkiajärvellä voi meloa Korkeasärkän viertä ja kiertää Ruununsaaren. Petkeljärveltä voi myös meloa Nuorajärven kautta Möhköön tai Koitajoen melontareitille, jota pitkin melontaa voi jatkaa vaikka Koitereelle saakka.

Patikointi- ja melontavaelluksen voi myös yhdistää esimerkiksi kävelemällä Taitajan taipaleen ja melomalla takaisin lähtöpaikkaan Nuorajärven ja Koitajoen kautta.

Jos aikaa on, kannattaa tutustua myös Möhköön ja sen kulttuuriin. Kylällä on ruukkimuseo, savottakahvila, kesäteatteri ja kaksi Koitajoen koskea.

Ilomantsissa on monta talvi- ja jatkosodan taistelupaikkaa. Talvisodan taisteluita käytiin esimerkiksi Taivallammella ja Oinassalmella, jotka ovat Möhköön johtavan autotien varrella. Sodan aikana Möhkön kylä vallattiin.