Maanmittauslaitoksen kartat ovat nykyään tarjolla vain digitaalisessa muodossa ja erikseen tilattuina karttatulosteina. Laitos lopetti paperikarttojen vuosittaisen painatuksen vuonna 2018.
– Kysyntä paperikartoille on vähentynyt, ja niiden tieto vanhenee nopeasti verrattuna digitaalisiin palveluihin, MML:n kartastopäällikkö Kari Hautamäki perustelee muutosta.
Digipalvelu pysyy ajan tasalla
Nykyisin Maanmittauslaitos ylläpitää laajaa digitaalista maastotietokantaa. Sitä voi tutkia maksutta Karttapaikka-verkkopalvelussa.
Hautamäen mukaan digiaineiston etu on se, että sitä voidaan päivittää jatkuvasti. Karttapaikan tieto on aina uusinta heiltä löytyvää.
– Kun lähdetään painamaan suurta erää paperikarttoja, prosessi on niin pitkä, että kartan tiedot vanhenevat jo ennen kuin se tulee myyntiin.
Etenkin kaupunkialueilla rakennetaan ja muokataan maastoa jatkuvasti ja karttatiedot ovat ajankohtaisia lyhyen aikaa. Ihmiset haluavat saada kartoistaan todella tarkkaa tietoa, joten niiden painaminen kerran vuodessa ei tunnu sopivan nykypäivään.
Jos tietystä paikasta haluaa paperisen kartan, sen voi tilata Karttapaikan kautta tulosteena.
– Silloin sen saa uusimmilla tiedoilla. Voi helposti tehdä vaikka kartan oman mökin ympäristöstä ja valita sen koon. Tilaaja pääsee vaikuttamaan myös tietosisältöön, kuten siihen, näkyvätkö kartassa korkeuskäyrät tai kiinteistörajat.
Itse valittujen tulosteiden hinta tosin on korkeampi kuin valmiiksi painettujen karttojen.
Erämaassa paperikartalle on tarvetta
– Kyllä maailma on mennyt siihen, että karttatietoja katsotaan kännykästä, jos se vain toimii, sanoo Hautamäki.
Lappilaisessa erämaassa nettiyhteys ei yllä kaikkialle eikä laitteita voi helposti ladata. Niinpä paperikarttojen tarve säilyy.
Lapin maisemat myös muuttuvat eteläisiä hitaammin, joten parin vuoden takainen kartta toimii apuvälineenä hyvin.
– Erämaassa liikkuessa ostaisin alueesta retkeilykartan, mikäli sellainen on saatavilla. Toinen vaihtoehto on tilata meiltä alueen karttatuloste.
Perinteisiä karttoja tuottavan Karttakeskuksen palvelualuejohtaja Janne Kostamo kertoo, että tuotteista parhaiten kaupaksi käyvät nykyään juuri kansallispuistojen ja retkeilyyn suosittujen erämaa-alueiden kartat.
Myös kalastajat ja metsästäjät ostavat karttoja paljon. He liikkuvat syrjäisillä seuduilla, joilla reittejä menee vähän ja joille netti harvoin yltää.
Vaikka monet autoilijat luottavatkin nykyisin navigaattoriin, myös tiekartat käyvät edelleen kaupaksi. Reitin visualisointi käy isolla kartalla helpommin kuin kännykän näytöllä.
Hautamäki ja Kostamo korostavat molemmat, että retkeilijälle, metsästäjälle tai veneilijälle perinteinen kartta on tärkeä turvavaruste.
– Paperikartta on turvana silloin, kun kännykkä ei toimi, Hautamäki toteaa.
Karttakeskuksen palvelualuejohtaja Janne Kostamon mukaan selkein pudotus paperikarttojen myynnissä tapahtui jo vuosituhannen alun paikkeilla, kun autonavigaattorit alkoivat yleistyä.
Viime vuosina Karttakeskuksen myynti on pysynyt tasaisena.
Se on jopa kääntynyt kasvuun, kun korona-aika on innostanut suomalaiset kotimaan matkailuun ja ulkoiluun. Reissuille tarvitaan mukaan esimerkiksi retkeily-, pyöräily- ja veneilykarttoja.
Karttojen tuotannossa panostetaan laatuun. Ne painetaan vedenkestävälle ja repeämättömälle materiaalille.
– Ainahan voi tulostaa kartan paperille vaikka omalla kotitulostimella, mutta meidän karttamme kestävät kaikenlaisia olosuhteita, Kostamo selittää.
Partioaitassa suosituimpien retkeilyalueiden kartat menevät hyvin kaupaksi, kertoo Jaakko Kivelä ketjun Rovaniemen myymälästä.
– Paperikartasta ei lopu virta, ja siitä näkee kännykän näyttöä paremmin mittakaavan ja pystyy seuraamaan matkan kulkua, hän luettelee hyötyjä.
Toki paperikartalla on myös huonot puolensa digipalveluihin verrattuna. Tieto ei ole aina ajankohtaista, Kivelä toteaa.
– Eikä kartalta näe live-sijaintia!