Lähtisitkö kanssani kulkemaan näille pitkospuille? Houkuttaisiko tämä nuotio – ja seura nuotiolla istuskeluun? Lasketaanko tämä rinne yhdessä?
Retkeily ja luonto ovat läsnä myös nettideittipalveluissa.
Digitaaliseen kulttuuriin perehtynyt tutkija Anne Holappa Turun yliopistosta ymmärtää tämän.
Hän on tutkinut suomalaisten profiileja erilaisissa nettideittipalveluissa ja vahvistaa, että ulkoilu, luonto, mökkeily ja marjastaminen näkyvät niissä, ja että ilmiö on todella suomalainen.
Seuranhakijat mainitsevat nämä kertoessaan harrastuksistaan ja omasta elämästään sekä myös yhteistä tekemistä pohtiessaan. Joskus luonto nostetaan esille arvostuksen kohteena tai tärkeimpien arvojen joukossa.
Usein luonto houkuttelee myös deittiprofiilin kuvissa.
Extreme-kuvat tuovat täsmäosumia
Sanalla sanoen nettideittipalveluista haetaan seuraa.
Tositarkoituksella tai seikkailuun – oli valittu kategoria mitä tahansa, niin toinen ihminen on se, mitä kaivataan. Toisaalta halutaan tulla huomatuksi.
– Se lienee yhtä tärkeää, Holappa arvioi.
Ikä, asuinpaikka, työ- tai opiskeluala. Nämä ovat perustietoja, joita seuranhakijat yleensä kertovat itsestään. Holapan tutkimusaineistoissa miehet mainitsivat usein olevansa taloudellisesti omillaan toimeentulevia.
Harrastuksista ja vapaa-ajanviettotavoista hakijat kertovat yleensä jotain, samoin ulkonäöstä. Holapan aineistossa naiset kertoivat ulkonäöstään miehiä laveammin. Erityisesti yli 40-vuotiaat naiset kunnostautuivat kuvailemalla nuorekkuuttaan: pukeudun nuorekkaasti, minua luullaan usein nuoremmaksi kuin olen.
Vierasta se ei ollut miestenkään kohdalla.
Holappa tulkitsee, että elinvoimaisuutta, kuten terveyttä, liikunnallisuutta ja nuoruutta arvostetaan ja pyritään tuomaan esiin, sanoin ja kuvin.
Miten tarjonta sitten kohtaa kysynnän?
Mielikuva ideaalikumppanista on jokaisella seuranhakijalla omansa. Sen sanoittaminen profiilitekstiin tai kertominen kuvin on haaste.
Holapan mukaan tärkeintä on, että perusarvot ovat samanlaiset ja vuorovaikutus toimii. Joillekin tietyt asiat ovat niin tärkeitä, että he toivovat ihannekumppaninsa jakavan erityisesti tämän asian.
Yksi tällainen on liikunnallisuus.
– Varsinkin liikunnallisille henkilöille tuntuu olevan todella tärkeää, että he tapaisivat liikunnallisen ihmisen. Sohvaperuna on kauhistus, Holappa sanoo.
Siksi erityisesti intohimoisesti jotain lajia harrastavat liittävät usein mukaan kuvan liikuntaharrastuksestaan, oli se sitten kiipeilyä tai retkeilyä tai mitä tahansa. Kuva korostaa asian tärkeyttä.
– Kuva on paljon vahvempi vaikuttaja kuin pelkkä teksti. Se voi toimia myös kohdentamisen välineenä, vaikkei profiilin tekijä sitä itse ajattelisikaan niin. Kuva vuorikiipeilijästä todella vaikean näköisessä paikassa vaikuttaa enemmän kuin se, että tekstissä sanotaan, että harrastaa kiipeilyä, Holappa vertailee tekstin ja kuvan merkityksiä.
– Kuva luo vahvemman tunnevaikutuksen lukijassa.
Kuvat karsivat kiinnostuneita mutta niin, että jäljelle jäävät potentiaalisimmat.
Extreme-harrastus säikäyttää profiilin näkevistä pois heidät, jotka eivät koe sopivansa kuvaan ja kuvassa olevan henkilön maailmaan.
Näin seuranhakija saa täsmäosumia vain sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät koe kuvan tilannetta itselleen liian haastavana.
Ulkoilukuva toimii pahaa poikaa paremmin
24-vuotias Jemina ja 28-vuotias Jarkko tuntevat deittipalvelut, joten myös niiden kuvat.
Eniten asiallisia osumia Jemina kertoo saaneensa kolmella, neljällä kuvalla. Parilla selfiellä, parilla kokovartalokuvalla. Paljas pinta lisää törkykommenttien määrää heti, hän huomauttaa.
– Tinderissä ei kannata naisena näyttää ihoa, jos hakee järkevää suhdetta, Jemina sanoo.
Jarkko on vuosien varrella kokeillut käyttää monenlaisia kuvia. Huonoiten on toiminut paha poika -look vahvasti esillä olevine tatuointeineen ja lihaksineen. Hymyilevä profiilikuva ja muutama kaverin ottama kuva ulkona tai jonkun aktiviteetin parissa on ollut jo huomattavasti parempi vaihtoehto.
Joka tapauksessa Tinderin kuvien tulee olla entistäkin laadukkaampia ja harkitumpia, jos haluaa profiilinsa menestyvän.
– Viisi–kuusi vuotta sitten Tinderissä sai hyvin osumia miehenä, ilman sen kummempaa miettimistä. Muutama selfie, peiliselfie ja kaverin ottama kuva oli riittävä kombinaatio. Nyt tuollaisella kombolla ei tahdo tulla kunnollisia osumia ollenkaan, Jarkko kertoo.
Ulkona otetuissa kuvissa luonnonvalo saa jokaisen parhaat puolet esiin, joten ne toimivat myös deittisovelluksissa. Aktiviteettikuvat, kuten ulkoilukuvat ovat avainasemassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suppailu, kiipeily, patikointi tai koripallon heittely ulkona.
Toiminnan tarkoitus on luoda positiivista tunnelmaa ja herättää vastapuolen halu liittyä seuraan.
– Itselläni on ollut myös muutamia videoleikkeitä aktiviteetin parista, ja niillä on saanut naisen aloittamaan keskustelun, Jarkko kertoo.
Flow-kuvilla eli tunteita herättävillä kuvilla on paikkansa deittisovelluksissa. Ne voivat olla monenlaisia, kuten hienoja maisemia, laskettelua tai laskuvarjohyppyä. Ulkona oleminen ja aktiviteetit korostuvat joka tapauksessa.
Jarkon mukaan hänen flow-kuvansa viestivät mielenkiinnon kohteista.
– Tykkään lenkkeillä, pelata pallopelejä ja olla mökillä luonnossa. Haluaisin naiselta sitä samaa, enkä vain pintaliitämistä betoniviidakossa.
Anne Holappa esittelee väitöstutkimuksessaan Minä ja sinä. Kulttuuriset mallit suomalaisessa nettideittailussa (2023) neljä kulttuurista mallia, jotka ovat kahden janan ääripäitä.
Ensimmäisen janan toisessa päässä on romanttinen malli ja toisessa realistinen kumppanuusrakkaus.
Romanttinen malli hyödynsi luontoa teksti-ilmaisussaan paljon: elämän myrskyisät tuulet keinuttavat kaarnalaivaa aalloilla.
Retkeily, luonto ja ulkoilu sopivat kaikki myös realistiseen kumppanuusrakkauteen. Tässä mallissa toivotaan tulevalta kumppanilta kahvien juomista termarista mättäällä sieniretkellä, tai että yhdessä lämmitetään mökin puusauna, jonka jälkeen pulahdetaan järveen.
– Molemmissa ääripäissä voi hyödyntää luontoa, mutta eri tavoin, Holappa sanoo.
Toisen janan ääripäät ovat konseptiin pakotettu malli ja konseptia haastava malli.
Näistä ensimmäisessä profiilintekijä toistaa kaikenlaista sellaista, jonka hän olettaa kuuluvan asiaan: etsitään sitä oikeaa, seuraa tositarkoituksella tai sielunkumppania.
Myös haastamisessa on olennaista, että nettideittailun konventiot eli perinteiset tavat ovat tuttuja, koska vain silloin niitä voi haastaa, toimia toisin ja jopa päinvastoin kuin oletukset yleensä ovat. Tässä mallissa ei noudateta tavanomaista käsikirjoitusta.
Sitä ei Holapan mukaan voi määrittää, istuvatko retkeily, luonto ja ulkoilu tähän malliin, sillä ensin pitäisi jäsentää se, kuuluvatko ne konseptiin. Hänen mielestään ne eivät kuulu, ainakaan välttämättömänä osana deittiprofiiliin laitettavaa kertomusta.