Parantunut keskittymiskyky, sairauspoissaolojen vähentyminen, kouluhyvinvoinnin edistyminen sekä oppimistulosten parantuminen. Muun muassa tällaisia positiivisia vaikutuksia listaavat Kamilla Komulainen ja Jenni Latva-aho juuri julkaistussa kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan.
Komulainen ja Latva-aho tutkivat oppilaiden ja opettajien kokemaa kouluviihtyvyyttä ja oppimista fyysisessä oppimisympäristössä Joutsenmerkityissä kouluissa. Tutkimuskohteina olivat Alarannan koulu Iissä ja sekä Merenojan koulu Kalajoella.
Ympäristömerkin kriteerien mukaan rakennettuja kouluja, päiväkoteja ja kampuksia on Suomessa käytössä vasta viisi, ja rakenteilla on kuusi uutta rakennusta.
Rakennusten osalta kriteerit on laadittu elinkaarinäkökulmasta, ja niiden tarkoituksena on varmistaa ympäristöystävällisyys talon rakentamisen, käytön ja lopulta materiaalien kierrätyksen ajalta. Tämän vuoksi vaatimuksia on asetettu erityisesti talon energiantarpeelle, käytetyille rakennusmateriaaleille sekä rakennusprosessille ja laadunhallinnalle.
– Konkreettisimmista päästä on se, että aiemmin huonolle sisäilmalle altistuneetkin ovat pystyneet työskentelemään talossa, Alarannan koulun koulunjohtaja Samuli Hanhisalo kuvaa uuden koulun etuja.
Hanhisalo muistelee, että kun koulua suunniteltiin, Joutsenmerkki ei ollut ensimmäisenä ajatuksissa.
– Halu oli kuitenkin kova, että rakennuksesta pitää tehdä mahdollisimman terve, Hanhisalo kertoo.
Kun hankkeessa selvitettiin hyvän rakentamisen vaatimuksia, törmättiin Joutsenmerkin kriteeristöön.
– Ne kävivät hyvin yhteen tavoitteidemme kanssa, Hanhisalo kertoo.
Hanhisalon mukaan valmiit kriteerit antoivat myös hyvät eväät rakentamisen kilpailutukseen. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia muun muassa energiankäytölle, kemiallisille tuotteille, rakennusmateriaaleille ja sisäilmalle.
Valmiissa koulussa puun osuus korostuu. Hanhisalo kertoo akustiikkaan kiinnitetyn erityistä huomiota. Lattiat ovat linoleumia, eikä liimoja ole käytetty.
Syksyllä 2020 valmistuneelle Alarannan koululle myönnettiin Joutsenmerkki vuoden 2020 lopulla. Hanhisalo muistuttaa, että Joutsenmerkki liittyy ensisijaisesti rakentamiseen ja erilaiset ympäristöteemat sisältyvät nykyiseen opetussuunnitelmaan täysin merkistä riippumatta.
– Joutsenmerkki inspiroi kuitenkin meitä toiminnassamme jonkin verran, Hanhisalo lisää.
Kierrätys on toimivaa ja koulu on mukana energiaseurannassa, jossa tarkkaillaan kuukausittain lämmityksen, sähkön ja veden kulutusta.
Hanhisalo harmittelee, että koululaisten vanhemmat eivät ole vielä päässeet tutustumaan taloon perusteellisesti.
– Kunnon avajaisia ei ole voitu pitää koronan takia.
Joutsenmerkittyjen koulujen kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat yhtä lukuun ottamatta kokivat koulun sisäilmalla olevan positiivinen vaikutus oppilaiden kognitiiviseen suoriutumiseen.
Komulainen ja Latva-aho pitävät havaintoa merkittävänä, mutta muistuttavat, että tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä muun muassa Joutsenmerkittyjen koulujen harvinaisuuden sekä ilmiön tuoreuden takia.
Komulaisen ja Latva-ahon mukaan tutkimus kuitenkin osoittaa, että tätä ilmiötä kannattaa ehdottomasti tutkia lisää, kun joutsenmerkittyjä kouluja valmistuu enemmän. Jatkossa olisi tärkeää tutkia fyysisen oppimisympäristön yhteyttä hyvinvointiin ja oppimiseen, etenkin koulujen laadukkaan rakentamisen näkökulmasta.
Joutsenmerkki huomioi elinkaaren
Joutsenmerkkiä hallinnoi Suomessa Ympäristömerkintä Suomi Oy, joka on Motiva Oy:n tytäryhtiö.
Toiminta saa valtiontukea, mutta suurin osa liikevaihdosta tulee lupatuloista.
Ympäristömerkinnän työtä Suomessa ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön koolle kutsuma Ympäristömerkintälautakunta.
Ympäristömerkinnän asiantuntijat osallistuvat kriteerien laadintaan, käsittelevät hakemuksia ja valvovat merkin luvanhaltijoita.
Ympäristömerkinnän tehtäviin kuuluu myös merkkien viestintä ja markkinointi.
Joutsenmerkittyjä tuotteita ja palveluja on Suomessa yli 10 000.