Ou­lan­gan luon­to­kes­kus avataan tänä kesänä – Viime met­reil­lä il­maan­tui yksi yrit­tä­jä, mutta nyt koko haku avataan uu­del­leen

– Pidämme luontokeskuksen joka tapauksessa avoinna ensi kesänä, kesäkuusta syyskuun loppuun, Luontopalveluiden asiakaspalveluista vastaava Katja Heikkinen kertoo.

Resurssit riittävät hänen mukaansa suunnilleen vastaaviin aukioloaikoihin kuin viime vuonnakin: noin viiteen päivään viikossa kesäsesongin ajan.

Luontokeskuksessa on tähän asti ollut vuokralla yrittäjä, paikallinen ravintola Talonpöytä, joka on vastannut kahvilasta ja ruokalasta. Lisäksi viime aikoina on ollut kaksi Luontopalveluiden omaa kausityöntekijää, jotka ovat neuvoneet retkeilijöitä muun työnsä ohessa.

Luontopalvelut haluavat nyt turvata kaikkein tärkeimmän eli retkeilyreitit. Sen vuoksi se säästää kaikesta muusta mahdollisesta, kuten palvelupisteistä.

Oulangan luontokeskuksesta irtisanottiin yt-neuvotteluissa loppuvuodesta 2023 yksi asiakaspalvelutyöntekijä, ja luontokeskus on sen jälkeen, vuodesta 2024 alkaen, ollut auki vain kesäisin.

Sen jälkeen, kun Talonpöydän vuokrasopimus Oulangalla päättyi syyskuun lopussa 2025, Metsähallitus alkoi etsiä uutta toimijaa, joka voisi ottaa vetovastuun koko kiinteistöstä.

– Se mahdollistaisi myös jotain toisentyyppistä toimintaa ravintolan lisäksi, Heikkinen suunnittelee.

Miksei luontokeskus sitten ole kiinnostanut melkein ketään? Johtuuko se siitä, että viime vuosina sitä on saatu pidettyä auki ainoastaan kesäisin? Aiemmin se palveli vuoden ympäri.

Siitä ei Heikkisen mukaan ole kyse. Tuleva toimija voi hänen mukaansa aivan vapaasti olla siellä vaikka 365 päivää vuodessa.

– Mehän emme ole mitenkään päättäneet sitä yrittäjän puolesta. Me tarjoamme kiinteistön vuokralle, ja palvelut ovat vuokralaisen päätettävissä.

Heikkinen ajattelee, että kyse voi olla sijainnista tai siitä, että avoin haku oli liian lyhyt.

Yrittäjää etsittiin viime vuonna vain kuukauden ajaa marras–joulukuussa. Toiveena silloin oli, että uusi yrittäjä olisi aloittanut maaliskuussa.

Hakukierros jäi lyhyeksi, sillä valmistelu otti oman aikansa, Heikkinen perustelee.

Vaikka parhaillaan tulevasta kesästä käydäänkin keskusteluja yhden yrityksen kanssa, myös julkinen haku avataan uudelleen. Heikkisen mukaan muillekin halutaan avoimuuden nimissä antaa mahdollisuus pohtia tarkemmin, millaista liiketoimintaa Oulangalla voisi järjestää.

– Ehkä joku näkee siinä sellaista potentiaalia, jota minä en osaa edes ajatella. Tietenkin toiminnan pitää sopia luonnonsuojelualueen ympäristöön. Bensa-asemaa siihen ei voi tulla.

Luontokeskuksen avaaminen näytti vielä viime viikolla hyvin epävarmalta. Heikkinen totesi silloin, että retki Pienelle karhunkierrokselle tai Kiutakönkäälle onnistuisi kyllä ilman luontokeskustakin.

– Reittihän on auki, ja paikoitusalueet ja käymälät ovat joka tapauksessa käytössä. Retkeilijöille se tietysti olisi tarkoittanut, että tänä kesänä olisi kannattanut varata omat eväät mukaan, Heikkinen sanoo.

Hänen oma näkemyksensä on, että reitin lähtöpisteelle pystytettävä digitaalinen näyttö olisi voinut ajaa saman asian kuin fyysinen palvelutiski.

– Se on varmaan kehityssuunta. Siihen olisi helppo tuoda myös turvallisuuteen liittyvää tietoa vaikkapa maastopalovaroituksista tai siitä, että joku reitti on suljettuna työmaan takia.

Suomalainen osaa Heikkisen mukaan etsiä luontoon.fi-verkkosivulta sekä luontoon-mobiilisovelluksesta samat tiedot, jotka ennen haettiin luontokeskuksen asiakaspalvelijalta: nähtävyydet, kartat sekä metsäpalovaroitukset ja muut ajankohtaiset tiedotteet.

Asiakastutkimusten mukaan ihmiset ovat jo tottuneet suunnittelemaan retkiään näiden palveluiden avulla, Heikkinen sanoo.

– Oulangan luontokeskukselta lähtevät reitit ovat sellainen ympäristö, että moni on jo parkkipaikalle tullessaan tehnyt päätöksen retkikohteesta. Silloinhan heillä on jo ennakkotieto jostain haettuna. Toivonkin, että tavoittaisimme ihmiset ennakkotiedoilla.

– Jos on jotain kysyttävää, meihin saa yhteyden luontoon-palveluiden kautta, ja tosi nopeasti pystymme vastaamaan.

Ulkomaalaisille kansallispuistovieraille suomalaiset apuvälineet eivät välttämättä ole tuttuja, Heikkinen myöntää.

– Mutta haluaisin nähdä sen niin, että meillä on myös yrittäjävetoisia ohjelma- ja opaspalveluita, jotka auttavat ulkomaalaisia asiakkaita tutustumaan meidän luontoomme.

Metsähallituksen rahatilanteen vuoksi koko Suomen luontokeskusverkostossa on nyt se tilanne, että uusia ratkaisuja niiden pyörittämiseen joudutaan etsimään, Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa ei ole olemassa yhtä kaavaa, joka sopisi ratkaisuksi joka paikassa. Luontokeskukset ovat erilaisia ja sijaitsevat erilaisissa ympäristöissä.

– On siitä hyviäkin esimerkkejä. Hossassa koko kiinteistö siirtyi siellä pitkään toimineen ravintolayrittäjän omistukseen, ja Liminganlahdella, jossa omistus on ollut meidän ja Limingan kunnan yhteinen, kunta osti sen kokonaan itselleen. Siellä jatkaa sama ravintolayrittäjä kuin aikaisemminkin.