Norja aikoo rakentaa ensi kesäksi Tenolle joen poikki viritettävän pyydyksen, joka estäisi kyttyrälohien nousun jokeen.
Rakennelma on tarkoitus pystyttää Norjan puolelle noin 20–30 kilometrin päähän Suomen rajalta.
Mahdollisia kohteita ovat Tana Brun alajuoksu tai Norskholmenin saaren ympäristö. Joen kokonaisleveys on molemmissa kohdissa noin kilometri.
Tässä vaihtoehtoiset kohdat Norjan suunnittelemalle pyydykselle:
Sähköpostilla tavoitettu asiantuntija Sturla Brørs Norjan ympäristövirastosta korostaa, että kyseessä ei ole pato, vaan väliaikainen este.
Se koostuisi luultavasti vedessä pystysuoraan kohoavista muovitikuista, jotka olisi ankkuroitu joen pohjaan metalliketjuilla.
– Este pysäyttää kyttyrälohen nousun ylemmäs jokeen, mutta päästää kotoperäisen Atlantin lohen läpi, Brørs selittää.
Hankkeen kokonaiskustannukset eivät ole vielä tiedossa. Tällä hetkellä Norjassa selvitetään vaihtoehtoja, joilla lajittelu voitaisiin toteuttaa elektronisesti.
Tällaista hahmotunnistusta on kokeiltu joissain Pohjois-Norjan pienissä joissa.
Tromssan ja Finnmarkin lääninhallitus on rakentanut aiempina vuosina pienille joille väliaikaisia aitoja ja ansalaatikoita, kertoo lääninhallituksen kalastuspäällikkö Eirik Frøiland.
Tenon kokoisista joista kokemusta ei vielä ole.
Luvassa jopa satoja tuhansia vieraslohia
Tenolle odotetaan ensi kesäksi pahimmillaan satoja tuhansia kyttyrälohia.
Lohet saapuvat sankoin joukoin joka toinen vuosi. Vuodesta 2019 vuoteen 2021 kyttyrälohien määrä Tenolla kymmenkertaistui 5 000:sta lähes 50 000 yksilöön.
Norja on määritellyt kyttyrälohen haitalliseksi vieraslajiksi. Sen leviämistä on ehkäisty jo aiemmin pienissä Pohjois-Norjan joissa.
– Kyttyrälohen leviämistä on nyt hillittävä voimakkailla toimilla, jotta paikalliset ekosysteemit eivät kärsi vahinkoa tulevaisuudessa, Brørs sanoo.
Norjan ympäristöviraston arvion mukaan Tenojoki voi kokonsa ja pinnanmuotojensa puolesta toimia tehokkaana kutupaikkana kyttyrälohelle.
Osa pyydetyistä kaloista voitaisiin myydä
Jos Norjan suunnittelema erottelu onnistuu, norjalaisten haaviin jää kyttyrälohia valtava määrä.
Brørsin mukaan toiveena on, että mahdollisimman suuri osa pyydetyistä lohista voitaisiin hyödyntää ruokakalana.
Kyttyrälohi alkaa makeaan veteen noustuaan nopeasti mädäntyä ja muuttuu syömäkelvottomaksi. Meressä ja juuri jokeen noustuaan kala on kuitenkin hyvälaatuista.
Brørs arvioi, että hyvälaatuinen kala voitaisiin ehkä myydä eteenpäin, ja myynnistä saatavat tulot käytettäisiin esteen rahoittamiseen. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä konkreettisia suunnitelmia.
Suomen viranomaisille on kerrottu suunnitelmista
Norja toteutti jo kuluneena kesänä Tenojoella pienimuotoisen pilottihankkeen, mutta koska kyseessä oli parillinen vuosi, kyttyrälohia ei juurikaan ollut.
Brørsin mukaan Suomen viranomaisille ja paikallisille sidosryhmille on kerrottu Norjan suunnittelemista toimenpiteistä.
Lähiaikoina on tarkoitus järjestää Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön ja Suomen maa- ja metsätalousministeriön välinen tapaaminen, jossa keskustellaan kyttyrälohen vastaisista toimista ja siitä, miten maat voivat tehdä yhteistyötä kyttyrälohen leviämisen rajoittamiseksi ensi vuonna.
Kyttyrälohi on nostettu merkittävään rooliin myös suomalais-norjalaisen rajavesistökomission vuosi sitten antamissa toimenpidesuosituksissa.
Kyttyrälohi
Lajin luontainen esiintymisalue on pohjoisella Tyynellämerellä, jonka itä- ja länsirannikon jokiin se nousee kutemaan.
Venäläiset istuttivat kyttyrälohta Kuolan vesiin vuosina 1956–1979 ja 1985–2001.
2000-luvun alussa Kuolan alueelta saatiin vuosittain arviolta 125 000–350 000 kiloa kyttyrälohta.
Tenojoella ja sen sivuhaaroilla kyttyrälohta on tavattu ainakin 50 vuotta. Kanta pysyi pitkään heikkona lukuun ottamatta vuotta 1977, jolloin saalis nousi lähes 2 500 kiloon.
Kannan räjähdys tapahtui 2017. Silloin kyttyrälohi esiintyi runsaana Norjan koko rannikolla ja Pohjois-Atlantilla lähes kauttaaltaan.
Kyttyrälohen elinkierto on kaksivuotinen. Näin muodostuvat geneettisesti eriytyneet parillisten ja parittomien vuosien kannat, jotka eivät sekoitu toisiinsa.
Venäläiset ovat onnistuneet kotiuttamaan erityisesti parittomien vuosien kannan. Siksi kyttyrälohet saapuvat juuri silloin.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka haitoista alkuperäisille lohikannoille ei ole varmuutta.
Se kutee ennen Atlantin lohta ja kuolee kutunsa jälkeen, minkä vuoksi se ei pysty tuhoamaan alkuperäisen lohen kutua.
Norjalaisten vuonna 2020 tekemän riskiarvion mukaan runsas kyttyrälohikanta tuo silti mukanaan uhkia, kuten kilpailua poikasvaiheen ravinnosta ja elintilasta sekä uusia kalatauteja ja -loisia.
Kyttyrälohi käyttäytyy aggressiivisesti, ja yhteisessä joessa se voi vallata elintilaa alkuperäiseltä lohelta.
Suurimpana uhkana pidetään jokien ja meren lämpenemistä. Tutkijoiden mukaan kyttyrälohi näyttäisi sopeutuvan lämpenemiseen paremmin kuin Atlantin lohi.
Pohjoisella Tyynellämerellä kyttyrälohi on lohenkalastuksen keskeisimpiä saaliita. Sitä hyödynnetään erityisesti lohisäilykkeissä ja savukalana.
Jos kyttyrälohi halutaan pitää poissa Tenosta, este on rakennettava jatkossakin joka toinen vuosi, sanoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta.
Kyttyrälohi ei ole erityisen kotipaikkauskollinen, ja se voi nousta muuallekin kuin synnyinjokeensa. Siksi onnistunut poistopyynti ei tarkoita, etteikö samaan jokeen nousisi kyttyrälohia taas kahden vuoden päästä.
Erkinaron mukaan norjalaisten tähän asti toteuttama pyynti on ollut tehokasta: hyvinkin pienistä joista on saatu poistettua 10 000–20 000 kyttyrälohta.
Hän katsoo kuitenkin, että norjalaisten Teno-suunnitelma on ongelmallinen.
Kyttyrälohien lisäksi joessa liikkuu kymmeniä tuhansia muita kaloja. Esimerkiksi vaelluspoikasten pitäisi onnistua vaeltamaan pyydyksen ohi myös alavirtaan.
– Kaikkiaan puhutaan valtavista kalamääristä, joita pyydyksellä pitäisi pystyä käsittelemään lyhyessä ajassa.
Atlantin lohi eli Tenolle nouseva kotoperäinen lohi voi niin huonosti, että Tenon lohenkalastus aiotaan kieltää ensi kesänä kokonaan jo kolmatta kesää peräkkäin. Tutkijaa mietityttää, miten kotoperäisen lohen vaellukselle käy, jos joelle viritetään este.
– Tässä tilanteessa ei olisi yhtään varaa lisätä lohen kuolleisuutta, ei varsinkaan kyttyrälohen pyynnin varjolla.
Erkinaro arvioi, että kyttyrälohen haitallisuus on suhdelukukysymys. Jos sen osuus nousee hallitsevaksi suhteessa muihin kaloihin, sillä on todennäköisemmin vaikutuksia alkuperäiseen lajistoon.