Mikä?
Kyttyrälohi on tyynenmerenlohi, jonka elinkierto on huomattavasti nopeampi kuin Atlantin lohen.
Kala on saanut nimensä korkeasta kyttyrästä, joka kasvaa koiraalle kudun aikana joessa. Juuri nousseen kirkkaan kyttyrälohen erottaa Atlantin lohesta myös huomattavan pilkukkaasta pyrstöstä. Painoa kyttyrälohella on noin 1–2,5 kg.
Englanninkielinen lajinimi pink salmon viittaa vaaleanpunaiseen kuvioon, jota kehittyy kutevan kalan kylkeen.
Poikanen kuoriutuu edelliskesän kudusta talven aikana, lähtee heti keväällä merelle ja palaa jokeen kutemaan jo seuraavana kesänä. Kudun jälkeen kyttyrälohi kuolee.
Kyttyrälohi lähtee merivaellukselle ensimmäisenä kesänään noin 3 cm:n kokoisena. Atlantin lohella on kokoa noin 15 cm ja ikää vähintään kolme vuotta, kun se lähtee joelta merelle.
Mistä?
Lajin luontainen esiintymisalue on pohjoisella Tyynellämerellä, jonka itä- ja länsirannikon jokiin se nousee kutemaan.
Venäläiset istuttivat kyttyrälohta Kuolan vesiin vuosina 1956–1979 ja 1985–2001.
Aluksi istukkaat olivat eteläisempää kantaa Japaninmeren tuntumasta, mikä hidasti lajin kotiutumista. Kun istutuksia jatkettiin pohjoisemman kannan kyttyrälohilla, ne alkoivat lisääntyä nopeasti Vienanmereen laskevissa joissa. 2000-luvun alussa Kuolan alueelta saatiin vuosittain arviolta 125 000–350 000 kiloa kyttyrälohta.
Tenojoella ja sen sivuhaaroilla kyttyrälohta on tavattu ainakin 50 vuotta. Kanta pysyi pitkään heikkona lukuun ottamatta vuotta 1977, jolloin saalis nousi lähes 2 500 kiloon.
Varsinainen "räjähdys" tapahtui 2017. Silloin kyttyrälohi esiintyi runsaana Norjan koko rannikolla ja Pohjois-Atlantilla lähes kauttaaltaan.
Parittomat vuodet vahvoilla
Kyttyrälohen elinkierto on käytännössä aina kaksivuotinen.
Näin muodostuvat geneettisesti eriytyneet, parillisten ja parittomien vuosien kannat, jotka eivät sekoitu toisiinsa.
Venäläiset ovat onnistuneet kotiuttamaan erityisesti parittomien vuosien kannan. Myös Tenolla ja Näätämöllä kyttyrälohi on runsaimmillaan parittomina vuosina: 2017, 2019, 2021… Alkuperäisellä levinneisyysalueella Tyynellämerellä parittomien vuosien kannat ovat niinikään vahvempia.
2019 Tenoon arvioitiin nousseen 4 000–5 000 kyttyrälohta, 2021 karkean ja alustavan arvion mukaan jopa 50 000. Tenoon ja Näätämöön nousi viime kesänä enemmän kyttyrälohia kuin Atlantin lohia.
Uhka?
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka haitoista alkuperäisillle lohikannoille ei ole vielä varmuutta.
Se kutee ennen Atlantin lohta ja kuolee kutunsa jälkeen, minkä vuoksi se ei pysty tuhoamaan alkuperäisen lohen kutua.
Norjalaisen riskiarvion (2020) mukaan runsastuva kyttyrälohikanta tuo silti mukanaan uhkia: esimerkiksi kilpailua poikasvaiheen ravinnosta ja elintilasta sekä uusia kalatauteja ja -loisia.
Joessa se voi vallata aggressiivisesti käyttäytyvänä elintilaa alkuperäiseltä lohelta.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell on kuvannut kyttyrälohia kutujoessaan ja todennut, että äkäiset naaraskalat voivat hyökätä myös kameraa kohti.
Kaikkein suurimpana uhkana pidetään jokien ja meren lämpenemistä: tutkijoiden mukaan kyttyrälohi näyttäisi sopeutuvan siihen paremmin kuin Atlantin lohi.
Kuolan alueella on jokia, missä sekä kyttyrälohi että Atlantin lohi lisääntyvät elinvoimaisina.
Mahdollisuus?
Pohjoisella Tyynellämerellä kyttyrälohi on lohenkalastuksen keskeisimpiä saaliita.
Koska sen liha on pehmeämpää ja miedompaa, sitä hyödynnetään erityisesti lohisäilykkeissä ja savukalana. Kuluttajille se on edullisempaa kuin esimerkiksi punalohi mutta ravintoarvoltaan samanveroinen.
Kutualueilla kyttyrälohi muuttuu syömäkelvottomaksi, mikä pilaa sen maineen. Juuri merestä jokeen noustuaan se olisi vielä hyvä ruokakala, mutta se ei juurikaan innosta vapakalastajia.
Kuolleet ja mätänevät kyttyrälohet ovat ihmisen silmin ikäviä, mutta luonnossa raadoilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Vesistössä ravinteet kiihdyttävät tuotantoa ja voivat tarjota runsaamman ruokapöydän kalanpoikasille. Toisaalta muutokset veden laadussa voivat olla haitallisia erityisesti pienemmissä vesissä.
Mitä on tehtävissä?
Kyttyrälohen poistopyyntiä on harjoitettu useissa joissa Norjassa.
Tehtävä on vaikea, koska kanta on voimistunut nopeasti. Jos tämän kesän kudusta syntyy jälleen vahva ikäluokka, vuonna 2023 kyttyrälohia on odotettavissa enemmän kuin koskaan lukuisiin jokiin – myös Tenoon ja Näätämöön.
Toisin kuin Atlantin lohi, kyttyrälohi ei ole kotipaikkauskollinen. Se voi nousta helposti muuallekin kuin synnyinjokeensa. Siksi poistopyynti yhdessä joessa ei tarkoita, etteikö sinne nousisi kyttyrälohia jälleen kahden vuoden kuluttua.
Tutkijoiden mukaan poistopyynnin pitäisi olla niin voimaperäistä, järjestelmällistä ja laajaa, että se ulottuisi satoihin jokiin useiden valtioiden alueella määräämättömän ajan. Sekään ei riittäisi hävittämään lajia kokonaan Pohjois-Atlantilta.
Entä jos se leviää yhä?
Kyttyrälohi on tavattu tänä vuonna Suomenlahdelta.
Vaikka havainto on yksittäinen, se kertoo, että laji on saapunut myös Itämerelle. Määrästä ei ole tietoa.
Voiko kyttyrälohi levitä Pohjanlahdelle asti, esimerkiksi Tornion-Muonionjokeen? Teoriassa se on mahdollista. Ulkomeriin verrattuna Itämeri on vähäsuolainen, mutta niin on myös Vienanmeri, jonne kyttyrälohi on luonut vankan kannan.
Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria Jaakko Erkinaroa ja tutkijaa Panu Orellia. Lähteenä on käytetty myös kansainvälistä työraporttia Pink salmon in the Barents region (Niemelä Eero, Johansen, N., Zubchenko, A.V. ym., 2016). Piirroskuvat kyttyrälohesta ovat Wikimedia Commonsin kuvia, tekijöinä Timothy Knepp ja The Fishes of Alaska -teos.