Tiheimmin asutettuja alueita sepelkyyhky selvästi karttaa ja keskusta-alueelta se näyttäisi puuttuvan kokonaan. Tällainen luonnehdinta löytyy vuosituhannen vaihteessa julkaistusta Oulun pesimälinnusto -kirjasta.
Enää ei tämä kuvaus pidä paikkansa. Keväällä 2023 sepelkyyhkyn on voinut löytää Oulussa monista tiheään asutetusta lähiöstä, parhaista jopa usean parin voimin. Sepelkyyhkyjä asustaa muun muassa Kaukovainiolla, Kuivasjärvellä, Jylkynkankaalla ja Karjasillalla.
Pesimälinnustokirjan aineistona oli Oulun kaupungin ympäristöviraston toteuttama kolmivuotinen Oulun kaupunkilintuatlas, jonka kartoitukset tehtiin vuosina 1997–1999 yhdessä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.
– Sepelkyyhky oli alkujaan arka laji, mutta ei ole enää, kartoituksen toinen pääorganisaattori, tuolloin ympäristötarkastajana työskennellyt Matti Tynjälä kertoo muutoksesta.
Tynjälä on jo eläkkeellä, mutta lintuharrastajana havainnoinut edelleen Oulun linnuston muuttumista. Sepelkyyhkyjä on Oulussa pesinyt Tynjälän mukaan jo pidempään.
Ouluun on 2000-luvulla kotiutunut monia muitakin lintulajeja, joita ei vielä neljännesvuosisata sitten kaupungissa pesivänä näkynyt.
Haapanoita on voinut bongata Laanaojasta jo useamman kesän ajan ja Karjasillan kupeessa on nähty myös haapanapoikueita. Laanaojassa on pesimäaikaan havaittu myös muun muassa tukkasotkia ja telkkiä.
Meriharakoita voi havaita merenrantaa lähellä olevissa puistoissa, mutta Etelä-Suomessa niiden on todettu siirtyneen pesimään myös katoille.
– Isot tasakatot, joissa on soraa, ovat rantamaisia biotooppeja, Tynjälä kertoo.
Oulussa katoilla pesii ainakin kalalokkeja, jopa aivan ydinkeskustassa.
– Ei niitäkään tainnut kartoituksen aikaan vielä olla, Tynjälä muistelee.
Ympäristötarkastajana Tynjälä ehti kuitenkin tutustua ilmiöön, kun kaupunkilaiset ilmoittivat ympäristövirastoon sisäpihoille ilmestyneistä, pesänsä jättäneistä lokinpoikasista.
Yleistyneistä varpuslinnuista Tynjälä nostaa esiin tiltaltin. 1990-luvun lopulla lajia havaittiin Oulun kartoituksessa harvakseltaan. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana tiltaltti on runsastunut koko Suomen mittakaavassa ja samalla Oulussakin.
– Joku vuosi sitten tiltaltti lauloi Karjasillallakin, Tynjälä muistelee.
– Todennäköisesti kaupunki on turvallisempi ympäristö, koska siellä on vähemmän petoja, Tynjälä pohtii kaupungistumisen syitä yleisesti.
Tämä näkyy Tynjälän mukaan parempana pesimämenestyksenä.