Taivalkosken retkeilyreitit saavat tämän ja ensi kesän aikana täysin uudet reittiopasteet. Ensimmäiseksi opasteita asennetaan kirkonkylän lähistön suosituimmille reiteille. Lisäksi kirkonkylän keskusta sekä reittien lähtöpisteet saavat suuret kartta- ja paikannustaulut.
Opastuksen lisäksi pahiten kuluneita reittejä kunnostetaan.
Tärkeintä reitistön viitoituksen parantamisessa on se, että ihmiset löytävät poluille ja myös sieltä pois eksymättä, summaa monitoimireittien kehittämishankkeen projektipäällikkö Ulla Majava.
– Ensimmäisenä vuorossa ovat lähireitit keskustan tuntumassa. Suosituimmat kesäreitit, joille opasteet tulevat tämän viikon aikana, ovat Satupolku, Nappaskenkäreitti, Taivalvaaran luontopolku ja Näköalapolku.
Hauskanniminen Nappaskenkäreitti on seitsemän kilometrin pituinen rengasreitti, joka lähtee Melontakeskukselta Iijokivarren reunaa pitkin. Nimi tulee nappaskengistä eli pikkukengistä – reitti on kuivalla säällä sen verran helppo, että sille ei tarvitse ottaa mukaan raskaita vaelluskenkiä. Reitin varrella on kaksi laavua käymälöineen sekä lintutorni.
Uutena opastuskeinona Taivalkoskella käytetään myös digitaalista kartastoa. Retkeilyreitit löytyvät Retkikartta-palvelusta ja urheilunavigaatiolaitteiden käyttämästä Outdoor Active-palvelusta.
Pyöräilijöiden suosikkireittien pohjat kuntoon
Hankkeeseen kuuluu olennaisesti valittujen reittien kestävöittäminen, eli maapohjan parantaminen kestämään jatkuvaa kulutusta. Yksi huolenpitoa vaativa kohde on Majavan mukaan Taivalkoski–Kylmäluoma-polku, joka 37-kilometrisenä monitoimipolkuna on paikoin kulunut pahoin pyöräilystä.
Erityisen kulunut on Salmisenkankaalla oleva hietamaa. Se sorastetaan, jotta sillä olisi turvallista ja kestävää polkea ja patikoida myös tulevaisuudessa.
Myös muut pitkät reitit, kuten Taivalkoski–Atsinki-rengasreitti sekä Taivalkosken Syötteen UKK-polkuun liittävä reitti, ovat enemmän pyöräilijöiden käytössä ja ne tarvitsevat osittaista kunnostusta kulumisen vuoksi.
Suurin osa reittiparantamisista liittyy kestävöittämiseen sekä uusien pitkosten tekoon.
– Tällä hetkellä esimerkiksi Simosenpolun eteläosiin on uusittu pitkokset 2,5 kilometrin matkalta, josta 1,5 kilometriä on tehty kolmella lankulla, jotta sillä voi pyöräillä.
Hankkeessa korjataan myös yksi silta, Kylmäpuron silta, joka palvelee keskustan lähireitistöjä.
Viime kesän Paula-myrskyn tuhot vaikuttavat reitistöjen kunnostussuunnitelmiin.
– Harjajärveltä pitkoksilta eteenpäin on mittavia myrskytuhoja eikä niiden korjuuta ole vielä päätetty. Jos polkua ei voida palauttaa hyvälle reitille, myös pitkosten uusiminen on epävarmaa.
Kylmäluoman alueen reitistöissä on Majavan mukaan pitkiä pätkiä erilaisia kiertoreittejä myrskytuhojen vuoksi. Lisäksi Taivalvaaran näköalapolun yksi osuus on vielä korjaamatta. Sen tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Mietimme vielä, mitä tehdä, sillä maisema on muuttunut paljon.