Napapiirin retkeilyalueesta tuli Lapin ensimmäinen ja Suomen kuudes virallinen retkeilyalue tänä kesänä.
Rovaniemellä Vaattunki- ja Vikakönkäiden ympärillä sijaitseva alue on ollut jo pitkään vilkkaassa virkistyskäytössä. Mikä siis muuttuu?
Ainakin se, että virallinen status takaa retkeilyalueen rahoituksen, kertoo Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä.
– Virallisten retkeilyalueiden ylläpitoon ja kehittämiseen saadaan jonkin verran rahaa maa- ja metsätalousministeriön kautta, ja nyt Napapiiri pääsee sen rahoituksen piiriin.
Niemelän mukaan rahoituksella pystytään lähinnä turvaamaan alueen perusinfra.
Suurempi muutos liittyy alueen muuhun kehittämiseen, sillä virallisen retkeilyalueen status mahdollistaa alueen kehittämisen luontomatkailun tarpeisiin.
– Siitä tulee valtakunnallisesti merkittävä luontomatkailun ja virkistyskäytön erityisalue, sanoo metsäneuvos Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä.
Taustalla on Metsähallituksen pyrkimys kehittää ja uudistaa retkeilyalueiden brändiä osana kansallista luonnon virkistyskäyttöstrategiaa.
Kehittämiseen liittyy Metsähallituksen uusi konsepti, jossa rakennusten omistusta pyritään siirtämään palveluntarjonnasta vastaaville yrityksille.
– Meillä on ollut tyyli, että Metsähallitus on omistanut retkeilyalueen rakennukset ja niitä on vuokrattu yritykselle. Jatkossa on tarkoitus siirtyä malliin, jossa rakennukset ovat yrittäjien, ja siten heillä on mahdollisuus pitkäjänteisemmin kehittää palveluita, Niemelä kertoo.
Konsepti helpottaa myös Metsähallituksen painetta ylläpitää ja huoltaa rakennuksia.
– Siinä on vähän niin kuin kaksi kärpästä samalla iskulla.
Schildtin mukaan yritysten retkeilyalueella tarjoamat palvelut voisivat olla esimerkiksi majoitusta, ravitsemusta ja välinevuokrausta.
– Kunhan se tehdään alueen käyttöä tukevalla tavalla. Alueelle pitää mahtua samanaikaisesti sekä luontomatkailijat että paikalliset retkeilijät.
Hän uskoo, että uuden konseptin retkeilyalueille on tilausta.
– Luontomatkailu on yhä nouseva trendi, ja varmasti tarvitaan alueita, joilla voidaan palvelutarjoamaa kasvattaa.
Metsähallitus laatii seuraavaksi Napapiirin retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka pohjalta aluetta aletaan kehittää.
– Siinä otetaan kaavoitusprosessit ja muut huomioon yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa. Suunnittelutyö täytyy tehdä huolella, sillä kyse on herkästä alueesta, Schildt sanoo.
Napapiirin retkeilyalueen kokoon tai rajauksiin ei Niemelän mukaan ole tulossa muutoksia. Myös metsästys, kalastus ja porotalous ovat alueella mahdollisia entiseen tapaan.
Napapiirin retkeilyalue
Retkeilykohde Rovaniemellä, noin 25 kilometrin päässä keskustasta.
Perustettu vuonna 2001.
Alueella yhteensä noin 30 kilometriä vaellusreittejä ja luontopolkuja sekä noin 10 kilometriä moottorikelkkareittejä.
Alueen halki kulkee lisäksi vesiretkeilyreitti Kalliosalmesta Olkkajärvelle.
Valtion virallinen retkeilyalue kesästä 2024 lähtien.
Valtion retkeilyalueet
Valtion virallisia retkeilyalueita on Napapiirin retkeilyalueen lisäksi viisi: Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulujärvi ja Evo.
Näistä viimeisimpänä on on perustettu Evo vuonna 1994.
Retkeilyaluekonseptin nykyaikaistamisesta ruvettiin Schildtin mukaan suunnittelemaan jo vuonna 2016, joten takana on jo pitkä prosessi.
Hänen mukaansa ideana on, että Suomen retkeilyalueverkostoa saataisiin pitkällä aikavälillä laajennettua.
– Napapiiri toimii tietyllä tavalla mallialueena konseptin kehittämisessä.
Napapiirin retkeilyalueen virallistamista puolsivat useat seikat, kuten suuret kävijämäärät ja valmis infra, joka ei vaatinut isoja investointeja.
– Lentokentän läheisyys, kaupungin taajaman läheisyys ja hyvä saavutettavuus, Schildt luettelee.
Napapiirin retkeilyalueella on ollut vuosittain yli satatuhatta kävijää. Niemelä uskoo, että luontomatkailun kehittäminen mahdollistaa myös kävijämäärien kasvun.
– Se riippuu siitä, kuinka yrittäjien kanssa yhteistyössä onnistutaan ja alkaako palvelurakenteita tulla lisää.
Retkeilyalueet miellettiin aiemmin pieniksi kansallispuistoiksi, sanoo maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Ville Schildt. Nyt työnjakoa ja eroja halutaan selkeyttää.
– Ideana on, että retkeilyalueet profiloituisivat eri tavalla kuin kansallispuistot ja vastaisivat toisenlaiseen virkistyskäytön ja luontomatkailun kysyntään.
Tavoitteena on myös tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kävijäpainetta.
– Pyritään välttämään sitä, että yksittäiset luontokohteet kuormittuisivat, sanoo Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä.
Kansallispuistot ja retkeilyalueet eroavat toisistaan merkittävästi palvelurakenteiden ja suojelun osalta.
Retkeilyalueella voi olla esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoavia rakenteita, mutta kansallispuistoissa näitä ei perinteisesti ole.
– Kansallispuistot perustetaan luonnonsuojelulailla, ja luonnonsuojelu on niiden pääfokus, vaikka ne tarjoavatkin paljon myös retkeilymahdollisuuksia. Retkeilyalueilla näkökulma on retkeilyssä, virkistyksessä ja luontomatkailussa, ja ne on perustettu sen takia, Niemelä sanoo.