Hype nousee milloin mistäkin ja lyö yleensä yli äyräidensä.
Tätä mieltä zoonooseista on Heikki Henttonen, metsäeläintieteen emeritusprofessori ja julkisuudesta tuttu muun muassa myyrä- ja myyrätautitutkijana.
Myyrät liittyvätkin moniin zoonooseihin eli tartuntatauteihin, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Zoonooseja aiheuttavat erilaiset bakteerit, virukset, alkueläimet ja loiset.
Hirviekinokokki on kuuma aihe tähän aikaan vuodesta.
– Vaikka ihmisellä sitä on tavattu Suomessa yksi tapaus kymmeniin vuosiin, Henttonen sanoo.
Jos jostain ekinokokkilajista pitäisi olla huolissaan, niin Henttosen mielestä myyräekinokokista. Suomessa sitä ei vielä ole, mutta tauti on leviämässä. Yleinen se on jo muun muassa Virossa.
Myyräekinokokin eli parin millimetrin pituisen heisimadon väli-isäntä on myyrä tai sopuli, ja pääisäntä kettu, naali tai koira.
Jos tämä loinen päätyy ihmiseen, se voi alkaa muodostaa rihmastoa ihmisen maksaan. Koska tämä on hidasta, saatetaan tauti havaita vasta noin kymmenen vuoden jälkeen.
Syksy on myös myyräkuumeen aikaa.
Tartunnat alkavat runsastua elokuussa mökeillä vietetyn kesän jälkeen, sillä myyräkuumeen itämisaika on parista viikosta kuuteen. Syksyllä myös virusta kantavien myyrien osuus alkaa nousta. Näihin aikoihin eli loka- ja marraskuussa infektiivisiä eli tartuttavia eläimiä on eniten.
Talvella myyräkanta laskee ja myös taudin määrä laskee.
– Myyräkuumeen voi saada milloin vain, mutta huippu on loppusyksyllä, Henttonen tiivistää.
Myyräkuume leviää yleensä hengitysteitse myyrien uloste- tai virtsapölyn mukana. Sitä levittää vain metsämyyrä. Jos myyräkuumeen sairastaa, sille saa elinikäisen vastustuskyvyn.
Henttonen kertoo vasta-ainetutkimuksesta, jonka mukaan enemmän kuin joka kymmenes suomalainen kantaa myyräkuumeen vasta-ainetta veressään. Monet heistä ovat saaneet infektion huomaamattaan.
Myös jänisruttoa aiheuttava bakteeri säilyy myyrissä ja leviää myyrien mukana. Myyrät ja metsähiiri toimivat myös puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia levittävien puutiaisten väli-isäntinä.
Ihminen saa jänisruton yleensä hyttysenpuremasta. Normaalisti siitä selviää tulehtuneella paukamalla, kuumeella ja antibioottikuurilla, mutta Henttonen on itse sairastanut jänisruttokeuhkokuumeen.
– Olin erikoisosastolla kolme viikkoa. Se oli paha tauti.
Jänisruton voi saada vedestä, jossa on bakteeria kantavan eläimen ulostetta, tai sairaan eläimen virtsapölystä. Hengitysteitse saatu tartunta aiheuttaa keuhkokuumeen.
Pohjois-Pohjanmaa on jänisruttoaluetta pahimmasta päästä. Henttonen arvelee sen johtuvan alavuudesta, soista ja kosteudesta, jotka muodostavat hyttysille hyvät lisääntymisolosuhteet.
Retkeilijä ja luonnossa liikkuja voi yrittää välttää sairastumista zoonooseihin.
Puutiaisaivokuumetta vastaan Heikki Henttonen suosittelee riskialueilla ottamaan rokotuksen sekä suojautumaan puutiaisilta vaatetuksella ja punkkikarkotteella.
Jänisten, myyrien tai niiden eritteiden välttely tuskin onnistuu täysin.
Taukopaikalla puut kannattaa kuitenkin syksyisin hakata ulkona, ei liiterissä.
Norjassa on sattunut tapaus, jossa sopuleita oli hukkunut kaivoon, ja ihminen sai jänisruttotartunnan juomaveden mukana. Veden riittävä keittäminen tai perusteellinen puhdistaminen kuitenkin auttaa tappamaan pöpöt.
Jos myyrä tai hiiri on päässyt jyrsimään eväitä, kannattaa tutkia tilannetta. Pelkkä eväspussin kyljessä oleva reikä ei ole vielä vaarallista, mutta riski on eri, jos myyrä on päässyt eväspussiin sisälle, syömään eväitä ja ulostamaan.
– Ainakin pintakerros pitää silloin heittää pois, Henttonen neuvoo.
Saastuneissa sapuskoissa saattaa olla muutakin, kuten salmonellaa tai yersiniaa.
Hyvänä myyrävuonna otukset pyrkivät myös tupiin. Silloin myyränpesän vaaleanpunaisine poikasineen voi löytää vaikka nukkumalaverilta petivaatteiden joukosta, kuten Henttoselle on käynyt, tai vähintäänkin eläimen papanoita.
– Silloin ei kannata ainakaan ensimmäisenä alkaa luudalla lakaisemaan ja pölyttämään. Se vain nostaa viruspölyn ilmaan, Henttonen ohjeistaa.
Pohjois-Lapin kävijöitä lohduttaa se tieto, että metsämyyrä ei viihdy enää mäntyvyöhykkeellä eikä tunturissa.
Muuten majoituksen suhteen tilanne on vähän joko–tai. Kämppiin pyrkivät hyttyset, teltassa nukkujalla on suurempi punkkiriski.
Tunturilatu ry järjestää webinaarin aiheesta "Retkeilijä ja zoonoosit" keskiviikkona 29. lokakuuta kello 18-19.30. Webinaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.