Avotuntureissa liikkumisen riskejä voidaan minimoida opettelemalla tarvittavia taitoja etukäteen. Näin kertoo kokenut vuoristo-opas Jussi Muittari.
– Kyllähän Suomessa pilkkijöitä kuolee paljon enemmän kuin retkeilijöitä, mutta sitä ei ajatella vaaralliseksi lajiksi. Siinäkin täytyy tietää, mitä tekee.
Suomen tuntureilla liikkuessa retkeilijän on tärkeä varautua sääolosuhteisiin, tietää missä liikkuu ja tarkkailla maastoa sekä säätä.
– Perusretkeilytaitoihin kuuluu oikeanlainen pukeutuminen, navigointi ja maaston tunnistaminen.
Retkeilytaitoja voi kartuttaa omatoimisesti. Navigointia voi harjoitella jo kesällä kompassin ja kartan kanssa.
– Kannattaa testata etukäteen, kuinka hyvin oma kännykkä toimii kovassa pakkasessa.
Kovat tuulet ovat lumivyöryjen arkkitehtejä
Avotuntureissa liikkuessa on oleellista, että retkeilijä tunnistaa jyrkät alueet ja millä alueilla on lumivyöryriskejä.
Muittari kertoo, että joillakin ihmisillä voi olla käsitys, että lumivyöryä voi laskea karkuun.
– Kun katsoo laskuleffoja, niin siellä laukaistaan vyöry ja lasketaan vyöryn etupuolella. Huippu-urheilijat onnistuvat siinä, koska he laskevat satasta ja ovat valmiita ottamaan isoja riskejä. Normaalilta laskijalta sellainen ei onnistu.
Vyöry kiihtyy mäessä alustan jyrkkyyden ja pituuden perusteella. Mitä pidempi ja jyrkempi rinne on, sitä nopeammin vauhti kiihtyy. Muittarin mukaan vyöryn nopeus kiihtyy muutamassa sekunnissa 40–50 kilometriin tunnissa.
Sitä ei helposti karkuun pääse.
Avotuntureissa ovat tuulet ovat lumivyöryjen arkkitehtejä. Siksi on syytä tarkistaa sääolosuhteet ja Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennuste.
– Aku Ankoista voi lukea, että vyöry lähtee liikkeelle jodlaamisesta. Kovat äänet eivät laita vyöryjä liikenteeseen, Muittari naurahtaa.
Sen sijaan reittiä suunnitellessa kannattaa kiinnittää huomiota rinteiden jyrkkyyteen.
Lumivyöryriski kasvaa huomattavasti rinteiden kohdalla, jossa jyrkkyys nousee yli 25 asteen. Muittari suosittelee ulkomaalaista FATMAP-sovellusta ja suomalaista ulko.fi -palvelua, joista voi hakea retkeilyalueiden jyrkkyyksiä.
– Valtakunnallista sovellusta ei ole vielä, mutta sellainen on tekeillä.
Vyörytilanteessa ensimmäiset 15 minuuttia ratkaisevat
Jos tarkoitus on liikkua vyörymaastossa tai niiden lähialueilla, Muittari suosittelee lumiturvallisuuskurssia.
– Kouluttaja voi osoittaa, mikä on riittävä jyrkkyys ja mitkä tekijät vähentävät riskiä kyseisellä paikalla. Vaikka paikka voisi näyttää vähän jyrkemmältä, niin siinä voi olla maastoesteitä, jotka pienentävät riskejä.
Vyörymaastoon mennessään kokeneella avotunturissa liikkujalla on mukana myös pelastukseen tarvittavia välineitä.
Lapion lisäksi mukana on paikannuslaite eli piippari, joka lähettää signaalia lumen alta ja sondi eli lumitutkain, jolla tarkka paikannus tehdään.
– Lisäksi on olemassa hautautumisen riskin pienentämiseen vyöreppuja, jotka toimivat kuin auton turvatyyny.
Jos onnettomuus sattuu, on tärkeä soittaa ensin apua. Muittari suosittelee soittamaan apua kännykkäsovelluksella, jotta pelastuspalvelulle saadaan tarkat koordinaatit onnettomuuspaikasta.
Sen jälkeen pelastetaan kaveri.
– Tehtävänä on saada henkilö mahdollisimman pian, että hän pystyy hengittämään. Tilastoiden mukaan 15 minuuttia on se aika, jossa kaveri pitäisi saada pinnalle.
Riskien realistinen kartoitus on oikotie onneen
Muittarin mukaan kuitenkin vyöryjä suurempi vaara on, jos loukkaa itsensä retkeillessä eikä pääse omin avuin pois.
– Pari kolme tuntia kylmässä kelissä menee jo hypotermian puolelle, joka voi uhata henkeä.
Kaikissa hätätilanteissa Muittari suosittelee rauhoittumaan ja punnitsemaan vaihtoehtoja retkeilykaverin kanssa.
–Onnettomuudet eivät yleensä satu silloin, kun ensimmäinen virhe on tehty. Tilanne lähtee eskaloitumaan ensimmäisestä huonosta päätöksestä seuraavaan.
Ennen kaikkea Muittari painottaa, ettei tunturiretkeilyä kannata riskeistä huolimatta välttää.
– Ihmiset haluavat hakeutua jyrkkiin, hienoihin maisemiin Suomen Lappiin. Ne ovat jylhiä paikkoja. Niillä alueilla voi liikkua, kunhan tietää mitkä kohdat välttää.
Muittarin mukaan kaikissa avotuntureissa on myös täysin vyöryturvallisia alueita.
– Kannustan liikkumaan ja retkeilemään luonnossa. Kun selvittää maaston etukäteen ja arvioi omat taidot realistisesti, on silloin kartoittanut riskit jo etukäteen.