Luvaton moottorikelkkailu on lisääntynyt valtion mailla Koillismaalla. Metsähallituksen erätarkastuksissa peräti 40 prosenttia kelkkailijoista rikkoi maastoliikennelakia viime vuoden aikana. Tarkastusten perusteella niin sanottu syvänlumenkelkkailu reittien ja urien ulkopuolella on lisääntynyt.
– Kymmenestä kelkkailijasta heistä neljällä-viidellä ei ollut lupa-asiat kunnossa, Metsähallituksen erätarkastaja Jani Suua kertoo. Suua on toiminut jo kahdeksan vuotta erätarkastajana valtion omistamilla alueilla Kuusamossa, Posiolla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä.
Suuan mukaan yleinen trendi Koillismaalla on, että moottorikelkoilla rällätään kielletyillä alueilla sekä lisäksi kesällä ajetaan mönkijöillä hillasoilla.
Kalastajilla ja metsästäjillä luvat kunnossa
Moottorikelkkailu vaatii aina maanomistajan luvan. Pahimmillaan kelkkailija voi aiheuttaa metsänomistajalle isot tappiot, kun lumen alla olevien taimien latvat katkeavat helposti kelkan telan alla.
– Maastoliikennerikkomukset on sitä mukaa kasvaneet, kun mönkijöitä ja moottorikelkkoja on hankittu viime vuosina yhä enemmän. Lisääntyneistä maastoliikennerikkomuksista on Metsähallitukselle tullut kipukohta, Suua lisää.
Sen sijaan kalastus- ja metsästysrikkomuksia Koillismaalla on vähän.
– Kalastajista 10 prosentilla ei olleet lupa-asiat kunnossa. Metsästysasioissa metsästäjistä puolestaan vastaavasti vain yhdellä prosentilla luvat eivät olleet kunnossa, Suua selvittää.
– Kalastajien osalta rikkeiden määrä on viime vuosina ollut vähenemään päin.
Suuan mukaan valtion vesialueilla esimerkiksi mökkirannastaan verkot vesille nakanneiden vapaa-ajan asukkaiden toimiin on liittynyt välinpitämättömyyttä kun on kuviteltu, että ”johan nuo verkot voi yhden kerran laskea ilman lupiakin”.
– Jos tarkastaja osuu paikalle, eikä verkonlaskijalla ole kalastuslupaa, siitä annetaan 12 päiväsakkoa, Suua toteaa.
Osa rikoksista jää piiloon
Metsästysasioissa rikkeitä ovat Suuan mukaan olleet muun muassa autossa aseen väärin kuljettaminen tai hirvenkaadot suojelualueille, josta saalis haettu mönkijällä tai moottorikelkalla. Lisäksi sudenkaatoon liittyvien poikkeuslupaehtojen rikkominen niin, ettei viranomaisille ole tehty ilmoitusta annetussa ajassa käyttämättä jääneistä luvista.
– Kokonaiskuva rikkomuksissa Koillismaalla on kuitenkin synkempi, sillä kaikki rikkeet tai luonnossa tehdyt rikolliset toimet eivät tule koskaan viranomaisten tietoon, kun jäljet on saatu peitettyä, Suua sanoo.
Metsähallituksen erävalvonta on ensimmäistä kertaa seurannut työnsä tuloksia reaaliaikaisesti koko vuoden. Uusi järjestelmä paljastaa, että koko maassa viime vuonna 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta, tiedotteessa kerrotaan.
– Tiedot ovat järjestelmästä saatuja ennakkotietoja, jotka varmistetaan alkuvuonna. Lisäksi kaikki loppuvuoden tarkastukset eivät välttämättä ole vielä päivittyneet. Lopullinen rikkeiden määrä voi siis olla ilmoitettua korkeampi, tiedotteessa sanotaan.
Tuhansia tarkastuksia vuosittain
Erätarkastajat ja valvojat tarkastivat valtion alueilla noin 10 000 luonnossa liikkunutta kulkijaa vuoden 2022 aikana. Heistä suurin osa oli kalastajia ja metsästäjiä, mutta erävalvonta tarkasti myös retkeilijöitä ja valvoi maastoliikennettä.
Yli sata tapausta johti sakkovaatimuksiin, 44 rikesakkoon ja 42:sta kirjattiin rikosilmoitus. Muut selvisivät huomautuksella, tiedotteessa sanotaan.
– Erävalvonnan tarve kasvaa jatkuvasti. Metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn suosio on lisääntynyt viime vuosina selvästi, eivätkä kaikki muista hankkia tarvittavia lupia tai käyttäytyä vastuullisesti, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo tiedotteessa.
Erävalvonta oli jälleen vilkkaimmillaan kesällä ja syksyllä, jolloin eränkävijöitä ja muita luonnossa liikkujia tarkastettiin kuukausittain tuhatkunta. Kesällä erävalvontaa pitävät kiireisenä kalastajat ja retkeilijät, syksyllä metsästäjät. Erävalvonta tarkasti noin 3 100 kalastajaa tai heidän pyydyksiään ja 3 500 metsästäjää, Metsähallituksen tiedotteessa sanotaan.