Mahtava retkeilypäivä huipentuu vähän ennen puoltayötä. Kuvaan viimeisiä auringonlaskun värejä, kun huomaan yllättäneeni majavan Kitulanlammen rantavedestä.
Otus läiskäyttää häntäänsä pari kertaa ja lähtee hiljalleen uimaan kauemmas. Ei sukella tai tee äkkinäisiä liikkeitä. Majavan on pitäisi olla arka yöeläin, mutta tämä yksilö suhtautuu ihmiseen rennosti.
Kohtaaminen tapahtui keskellä Suomen vähiten vierailtua kuivanmaan kansallispuistoa. Merellisistäkin kansallispuistoista vain Perämerellä käy vähemmän ihmisiä kuin täällä Sotkamon saloilla. Vetisistä puistoista esimerkiksi Itäinen Suomenlahti, Kolovesi ja Päijänne keräsivät enemmän kävijöitä viime vuonna.
Kapea polku tuntuu erämaiselta
Kolme autoa vetävästä sivuparkkipaikasta voi päätellä, ettei retkeilybuumi ole löytänyt Kainuun perukoille. Tarkalleen ottaen Käärmesärkän parkkipaikka sijaitsee Pohjois-Karjalan puolella Nurmeksessa, ja kansallispuisto alkaa maakuntarajalta.
Puistoa halkova polku on kapea, metsäinen ja paikoin vähän vaikeakulkuinen. Suosittujen kansallispuistojen sorastetuista baanoista ei ole tietoakaan.
Se on myös puiston suurimpia valtteja. Vaikka Portinsalon vanhat metsät ovat keskellä turvallista kansallispuistoa, voi täällä kokea olevansa ihan oikeassa erämaassa. Paikoin tarkkaa askellusta vaativa polku vain vahvistaa tunnetta.
Porttijoen rantoja seuraillessa asia alkaa ihmetyttää yhä enemmän: Miten ihmeessä Hiidenportin löysi viime vuonna vain 15 000 ihmistä?
Itse rotko on lähellä pääparkkipaikkaa
Samaa on ihmetellyt Metsähallituksen erikoissuunnittelija Eeva Pulkkinen, joka on käynyt Hiidenportissa kymmeniä kertoja. Alhaiselle kävijämäärälle ei ole yhtä, selkeää syytä. Tilastoa hän pitää joka tapauksessa luotettavana, eli Hiidenportti todella on tuntemattomin kuivanmaan kansallispuisto Suomessa.
Syitä on monia: Ollaan Kainuun perukoilla noin tunnin ajomatkan päässä Sotkamosta. Kainuu on alue, jonka moni pohjoisen retkeilijä sivuuttaa matkalla tunnettuihin retkikohteisiin, kuten Oulangalle, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon tai vaikka Kuusamon rajalla sijaitsevaan Hossaan.
Hiidenportissa on kolmisenkymmentä kilometriä polkuja, joten se sopii paremmin viikonloppukohteeksi kuin pidemmälle vaellukselle. Yhdysreittejä on puiston ulkopuolellakin, mutta niistä lisää myöhemmin. Yöpymispaikat ovat laavuja eikä puistossa ole yhtään tupaa, ja kaivoja on vain yksi, joka sijaitsee Palolammen parkkipaikan tuntumassa.
Jos retkeilijät eivät hakeudu Hiidenporttiin, sama pätee muihinkin matkailijoihin. Sotkamo ja Vuokatti houkuttelevat urheiluturisteja, joten ehkä luontokohde jää täällä vähemmälle huomiolle.
Tosin puiston kuvauksellisin nähtävyys Hiidenportti sijaitsee melko lähellä Palolammen pääparkkipaikkaa, jossa on nykyään jopa vuokratuvan tiloissa toimiva kahvila.
– Hiidenporttiin mahtuisi paljon enemmän kävijöitä. Mutta on upeaa, että tällaisia rauhallisempia ja vähemmän tunnettuja helmiä löytyy vielä, Pulkkinen sanoo.
Majavien patoja ja pesiä
Syy lähteä Käärmesärkältä oli oikeastaan se, että aiemmalla rotkolaaksoretkellä näin kartalla puistoa halkovan reitin. Kun tulen tietoiseksi jostain polusta, syntyy tarve kulkea se.
Porttijokea seuraileva reitti onkin puiston yksi hiljaisimmista.
Kansallispuiston rajan tuntumassa tulee vastaan ensimmäinen majavanpato. Kymmeniä metrejä leveästä padosta pilkottaa ihmisen katkomien puiden päitä, ja hetken mietin voiko pato olla ihmisen rakentama.
Kohta vastaan tuleva pesärakennelma vahvistaa rakentajaksi majavan. Otus on säästellyt omia vaivojaan raahaamalla patoon retkeilyreitiltä raivattuja runkoja. Pulkkisen mukaan majavat ovat käyttäneet myös puiston yli sata vuotta vanhojen patorakennelmien jäänteitä omien patojensa pohjina.
Eläimille ei pitäisi antaa inhimillisiä piirteitä, mutta on pakko ihailla tätä pragmaattista vesi-insinööriä.
Kitulanlampi näyttävä, Iso Oravijärvi rauhallinen yöpaikka
Retkisuunnitelma on seuraava: Porttijokea pitkin keskelle puistoa, yöpymiskamat leiripaikalle ja piipahdus Hiidenportin rotkolla päivärepulla, jossa on mukana kamerat ja kaikki eväät, koska en halua jättää leiriin mitään eläimiä kiinnostavaa.
Tarkoitus oli yöpyä Kitulanlammen laavulla, joka sijaitsee kapean ja kallioisen niemen kärjessä. Mieli kuitenkin muuttuu, ja yöpaikka löytyykin Isolta Oravijärveltä, joka on puiston rauhallisimpia ja syrjäisimpiä laavuja.
Jos suunnittelee samanlaista retkeä, kannattaa ehdottomasti mennä Kitulanlammelle yöksi. Päiväretkirepulla tehtävä rotkokierros lyhenee vajaat neljä kilometriä, ja yöpaikkana Kitulanlampi on monin verroin näyttävämpi. Toki se sijaitsee puiston suositummassa päässä, joten Iso Oravijärvi on rauhaa kaipaavan retkeilijän valinta.
Päiväretkellä kannattaa kiertää Kitulanlammelle asti
Päiväretkelle suosittelen parkkipaikaksi Palolampea. Vaikka koko puisto on hieno luontokohde, näyttävimmät paikat ja nähtävyydet on helpoin kokea sieltä käsin.
Suurin osa retkeilijöistä tyytyy muutaman kilometrin mittaiseen Hiidenkierrokseen, joka on lyhin mahdollinen rengasreitti Hiidenportin rotkolle. Reitin pituus riippuu siitä, miten pitkälle rotkon reunaa kävelee edestakaisin.
Jos jalat vain kantavat vaativassa maastossa, suosittelen suorilta kiertämään reilun 10 kilometrin Kitulankierroksen, joka käy Kitulanlammen laavulla asti. Rengasreitti kattaa käytännössä kaikki puiston hienoimmat paikat.
Vaikka varsinainen rotko on mykistävä nähtävyys, Porttijoen laakso on eri tavoin kiinnostava koko matkaltaan. Esimerkiksi osa Kitulanlammesta kulkee näyttävässä rotkossa. Näin alkukesästä laakson reunoja solisevat alas monet purot ja vesikin on vielä suhteellisen korkealla. Jyrkkien kallioiden suojissa on vielä jäätä.
Kuin haava Kainuun maisemassa
Rotkoretki varsinaiselle Hiidenportille osuu illalle näyttävän valon toivossa. Rotkon reuna sopii auringonlaskun ihailuun ainakin näin alkukesästä, ja värit ovat upeat.
Jyrkkäpiirteinen ja louhikkoinen rotkolaakso on kuin haava metsämaisemassa, johon se ei kuulu. Kainuu on tunnettu vaaroista, hiekkaharjuista ja kumpuilevista kankaistaan, ei harmaista kallioista ja kivikoista.
Illan aikana puistossa näkyy kaksi seuruetta: Kitulanlammella yöpyvä kaveriporukka sekä Urpovaarassa matkailuautoileva pariskunta. Hiidenportissa ei tosiaan tarvitse kärsiä ruuhkista.
Tällä reittivalinnalla jää myös yksi nähtävyys näkemättä: Kovasinvaaran entisen erämaatilan niityt ovat edelleen perinnemaisemana. Tämä ei kuulosta välttämättä kovin ihmeelliseltä, mutta Kovasinvaaran kautta kannattaa kulkea jos mahdollista. Samaa mieltä on myös Eeva Pulkkinen:
– Kovasinvaara jaksaa aina yllättää. Yhtäkkiä tupsahdat metsän keskeltä kukkivalle kedolle.
Lopuksi pulahdus Mäntyjärveen
Vaikka paluumatka Käärmesärkälle menee samaa polkua kuin tullessa, vanhassa metsässä suunnanvaihto saa kaiken tuntumaan siltä kuin olisi reitillä ensimmäistä kertaa.
Loppuun mahtuu vielä piipahdus Mäntyjärven uimarannalle, jonne johtaa oma polkunsa suoraan Käärmesärkän parkkipaikalta. Mäntyjärvi on osa Peurajärven virkistysaluetta, jossa on toistakymmentä kilometriä retkeilyreittejä. Hiidenportin retkeä saa pidennettyä noin yhden päivän verran jatkamalla Peurajärvelle.
Kansallispuistosta johtaa myös polku Teerisuo-Lososuolle. Tosin Eeva Pulkkisen mukaan Teerisuon pitkospuut ovat lahonneet melko huonoon kuntoon. Jos huonot pitkokset eivät haittaa, Teerisuollakin saa kulutettua yhden retkeilypäivän.
Hiidenportti on kuitenkin tämän alueen päätähti. Puistossa riittää nähtävää helposti viikonlopuksi tai parillekin eri retkelle.
Eeva Pulkkinen kannustaa käymään Hiidenportissa vaikka kahtena eri vuodenaikana.
– Puisto on aivan toisen näköinen alkukesästä kuin vaikka loppusyksystä ensilumen aikaan. Nyt kun Sotkamon kunnan kanssa on aurattu tie Palolammelle talvella, kannattaa rotkolla käydä myös lumikengillä tai liukulumikengillä.
40-vuotisjuhlat Suomen luonnon päivänä
Hiidenportti kuuluu niihin 11 kansallispuistoon, jotka perustettiin vuonna 1982. Se oli suurin yksittäinen kansallispuistojen perustamisrypäs.
Puiston syntymäpäiväjuhlia vietetään Suomen luonnon päivänä 27. elokuuta. Ne ovat samalla osa Sotkamon 375-juhlavuotta.
Juhlan pääesiintyjä on a cappella -yhtye Club For Five.
Hiidenportin ”sisarpuisto” Tiilikkajärvi juhlii 40-vuotista taivaltaan viikkoa myöhemmin 3. syyskuuta. Hiidenportilta on noin tunnin ajomatka pääosin Rautavaarassa sijaitsevaan Tiilikkajärven kansallispuistoon.
