Pohjoisen Polut julkaisee pyhien aikana arkistojen parhaita juttuja. Juttu retkeilyetiketistä on julkaistu alun perin 22. elokuuta 2020.
Luontomatkailu on ollut tänä kesänä suositumpaa kuin aikoihin ja monet uudet harrastajat ovat löytäneet Suomen kansallispuistot.
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen muistuttaa, että luonnosta nauttiminen onnistuu parhaiten huolehtimalla retkietiketistä.
– Suurin osa retkeilijöistä kunnioittaa retkisääntöjä ja luontoa. On kuitenkin niitä, jotka eivät huomioi ohjeistusta tai eivät välitä niistä, Rautiainen sanoo.
– Yleisimpiä virheitä retkeillessä ovat roskaaminen, tulenteon ongelmat sekä koirien pitäminen vapaana.
Tulenteko herättää kysymyksiä
Lukumääräisesti suurin osa luontoon jätetyistä roskista on tupakantumppeja. Asia selvisi, kun Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät vuonna 2013 opinnäytetyön retkeilyreittien roskaamisesta.
– Tupakantumpit olisi pistettävä pieneen rasiaan ja kuljetettava jätehuoltoon, Rautiainen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie kertoo, että merkittävimmät harhaluulot aiemmin jokamiehenoikeuksina tunnetuista jokaisenoikeuksista liittyvät tulentekoon.
– Ihmiset ajattelevat, että avotulen saa tehdä ilman maanomistajan lupaa, mutta se ei ole sallittua.
Tuulentien mukaan Metsähallitus on kuitenkin antanut pohjoisessa yleisen luvan avotulen teolle valtion mailla, jos huollettua tulentekopaikkaa ei ole lähellä eikä metsä- tai ruohikkopalovaroitus ole voimassa.
Pääsääntöisesti tulen voi tehdä vain huolletuilla tulentekopaikoilla. Tulenteosta ja tulentekopaikoista on linjattu luonnonsuojelualueiden järjestyssäännöissä tai hoito- ja käyttösuunnitelmissa.
Merkityillä reiteillä estetään luonnon kuluminen
Pirjo Rautiaisen mukaan luonnon kunnioittamisessa pääsee pitkälle, kun kulkee merkittyjä reittejä pitkin ja leiriytyy sallituille alueille.
Vaikka Suomessa on harvinaisen laajat jokaisenoikeudet, ne eivät päde kaikilla alueilla.
– Jokaisenoikeudet eivät sellaisenaan aina päde luonnonsuojelualueilla. Esimerkiksi kansallispuistoissa on alueita, joissa liikkuminen on rajoitettua, Rautiainen sanoo.
Rajoitukset voivat koskea osaa kansallispuistosta tai tiettyä vuodenaikaa, jolloin rajoitusosalla ei saa liikkua.
Kaikista tiukimmin liikkumista rajoitetaan tieteelliseen tutkimukseen perustetuissa luonnonpuistoissa.
– Suurin osa luonnonpuistoista on kokonaan suljettu retkeilijöiltä, mutta merkityt reitit kulkevat muutamien luonnonpuistojen läpi.
– Lapissa esimerkiksi Kevon, Mallan ja Sompion luonnonpuistojen läpi kulkee reitit, mutta niiltä ei saa poiketa.
Koirat pidettävä kiinni suojelualueilla
Rautiaisen mukaan on ongelmallista, kun koirat liikkuvat vapaana luonnonsuojelualueilla.
– Jos aikoo pitää koiria irti, pitäisi olla joko maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Varsinkaan luonnonsuojelualueilla koiria ei saa pitää vapaana muulloin kuin laillisessa metsästystilanteessa Pohjois-Suomessa.
Luontoa tulee kunnioittaa – ei muokata
Joskus tuntureilla routa on vuosiesatojen saatossa muokannut maata kuviolliseksi. Nykyisin monet retkeilijät latovat kivikasoja muistuttamaan omasta käynnistään.
– Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevan Kiilopään laella kivikasoja on tehty niin paljon, että kasat ovat muuttaneet luonnollista ympäristöä, Rautiainen harmittelee.
– Paras retkeilijä on se, josta ei jää jälkiä luontoon.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Jokaisenoikeudet
Jokaisenoikeudet sallivat:
- Liikkuminen jalan, hiihtäen tai pyöräillen pihamaa-alueiden ja erityiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden ulkopuolella
- Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin sallittua
- Luonnonmarjojen poiminta, sienestys ja kukkien poiminta
- Onkiminen ja pilkkiminen
- Vesistössä ja jäällä kulkeminen
Jokaisenoikeudet eivät salli:
- Häiriön tai haitan aiheuttaminen toisille tai ympäristölle
- Lintujen pesinnän tai riistaeläinten häirintä
- Puiden vahingoittaminen tai kaataminen
- Sammaleen, jäkälän, maa-aineksen tai puun ottaminen
- Kotirauhan häiritseminen
- Roskaaminen
- Moottoriajoneuvolla ajaminen ilman maanomistajan lupaa
- Kalastaminen tai metsästäminen ilman lupia
Suomessa on harvinaisen laajat jokaisenoikeudet. Lähes vastaavat oikeudet löytyvät Ruotsista ja Norjasta.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie kertoo, että keskustelu jokaisenoikeuksista on laajentunut sen myötä, kun metsien käyttöpaine on kasvanut.
– Toisin kuin Norjassa, Suomessa ei ole lakia jokaisenoikeuksista. Sen sijaan oikeudet huomioidaan monissa erillisissä laeissa.
– Jokaisenoikeudet ovat edelleen erittäin hyväksyttyjä ihmisten keskuudessa.
Tuulentien mukaan osa jokaisenoikeuksista vaatii omaa tulkintaansa ja terveen järjen käyttöä, sillä monet ohjeistukset ovat suuntaa antavia.
– Esimerkiksi pitkäaikaisen yöpymisen raja on häilyvä. Tärkeintä on, että se ei aiheuta haittaa ympäristölle.
Tuulentien mukaan kaikessa retkeilyssä on tärkeintä muistaa olla aiheuttamatta häiriötä.
Retkeily suojelualueilla
Luonnonpuistoissa liikkuminen on tiukimmin säädeltyä. Luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Joissain kulkee retkeilyreitti, mutta siltä ei saa poiketa.
Kansallispuistoissa jokaisenoikeuksia on voitu rajoittaa luonnonsuojelulain perusteella. Leiriytyminen ja tulenteko sallittu vain alueiden järjestyssäännön määrittämillä alueilla. Tarvittaessa myös liikkumista voidaan rajoitettaa järjestyssäännöllä. Yleensä marjastus, sienestys ja onkiminen on sallittu. Luonnon vahingoittaminen on kielletty.
Muilla luonnonsuojelualueilla voidaan yleensä toimia jokaisenoikeuksien perusteella, mutta luonnonsuojelullisista syistä jokaisenoikeuksia on saatettu rajoittaa. Esimerkiksi pienimmillä suojelualueilla leiriytyminen voi olla kiellettyä.
Erämaa-alueet eivät ole luonnonsuojelulailla perustettuja suojelualueita, vaan ne on perustettu erämaalailla alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Liikkuminen ja leiriytyminen yleensä jokaisenoikeuksien mukaan.