Juna, linja-auto, henkilöauto vai lentokone?

Suomi on pitkä maa. Jos mielii retkelle, kohteeseen täytyy useimmiten matkustaa jotenkin, joko julkisilla kulkuvälineillä tai autolla.

Laskimme Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Santtu Karhisen avustuksella, kuinka paljon eri kulkupelien kasvihuonekaasupäästöt eroavat toisistaan. Vertailimme myös eri kulkuvälineiden matkustusaikoja ja hintoja, joissa on merkittäviä eroja.

Liikkuminen aiheuttaa merkittävän osan retkeilyn kasvihuonekaasupäästöistä.

Seuraavassa kaaviossa esittelemme eri kulkuvälineiden päästömäärät Suomen päästä päähän eli Helsingistä Kilpisjärvelle ja takaisin hiilidioksidiekvivalentteina. Yksikkönä on kilogrammaa hiilidioksidia (kgCO2).

Ekvivalentti tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen yhteismittaa. Sen avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Alimpana on vertailuksi matka Helsingistä Nuuksioon ja takaisin henkilöautolla.

Eri kulkumuotojen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten on tehty oletuksia, jotta luvut ovat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään:

• Henkilöauton keskikulutukseksi on arvioitu 5,4 l/100 km.
• Henkilöauton päästöissä ovat mukana vain polton aikaiset päästöt, ei koko bensiinin tuotantoketjussa aiheutuvia päästöjä.
• Kuomullisen ja lastatun peräkärryn kanssa henkilöauton kulutus kasvaa 0,7 l/100 km.
• Henkilöautolla 20 km/h lisäys nopeuteen kasvattaa kulutusta lähes 12 prosenttia.
• Sähköautolla ajaessa kulutus vaihtelee 15–25 kWh/100 km.
• Junamatkustus on hiilineutraalia, koska lähes kaikki VR:n junat kulkevat uusiutuvalla energialla ja loput päästöistä kompensoidaan. Laskelmissa juna on nollapäästöinen.
• Linja-auton päästöjen laskennassa on käytetty henkilökilometrikohtaista päästökerrointa, joka riippuu bussissa yhtä aikaa matkustavista henkilöistä sekä bussin käyttövoimasta. Laskennassa on oletettu, että linja-autossa on 16 henkilöä.
• Lentokoneella matkustettaessa päästöt on laskettu henkilökilometriä kohti.

Tällä laskurilla voit selvittää oman matkustamisesi aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Vertailuna voit käyttää esimerkiksi tietoa keskimääräisestä henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä, joka oli Suomessa vuonna 2020 noin 7,1 tonnia/henkilö vuodessa. Päivässä se tekee keskimäärin 19,5 kilogrammaa.

Joskus autokyyti päihittää linja-auton

Päästöjen minimoimiseksi paras vaihtoehto on suosia lähimatkailua.

Helsingistä Nuuksion kansallispuistoon ja takaisin syntyy päästöjä autolla ajaessa 3,8 kilogrammaa hiilidioksidia. Jos taas ajaa autolla Helsingistä Kilpisjärvelle mennen tullen, päästöjä aiheutuu yli 70-kertaisesti eli 271,8 kilogrammaa hiilidioksidia.

Jos kuitenkin haluaa matkustaa kaukana sijaitseviin retkikohteisiin, ympäristön kannalta suotuisin menopeli on juna. Se on käytännössä nollapäästöinen, sillä 95 prosenttia VR:n junista kulkee uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä ja loppujen reittien polttoainepäästöt yhtiö kompensoi.

Kilpisjärvelle saakka ei ole junaverkkoa, joten ekologinen retkeilijä taittaa loppumatkan Rovaniemeltä joko kimppakyydillä tai linja-autolla. Myös koko matkan voi tehdä linja-autolla, jolloin päästöjä syntyy 112,1 kilogrammaa hiilidioksidia. Se on reilusti alle puolet verrattuna yksityisautoiluun.

– Henkilöautolla matkustaminen on suosittua muihin kulkuneuvoihin nähden, koska se koetaan monesti helpoimpana vaihtoehtona. Henkilöä kohden päästöt kutistuvat sitä enemmän, mitä täydempi auto on. Siksi kimppakyytejä kannattaa suosia yksityisautoilun sijaan, Karhinen sanoo.

Huomionarvoista on, että neljän hengen kimppakyyti päihittää ekologisuudellaan linja-autokyydin, jos bussissa on oletuksen mukaisesti 16 henkilöä. Toisaalta henkilömäärä vaikuttaa jälleen päästöihin: mitä enemmän matkustajia bussissa on, sitä pienemmät henkilökohtaiset päästöt ovat.

Karhinen lisää, että kaasu- tai sähkökäyttöisen linja-auton päästöt ovat perinteistä linja-autoa huomattavasti pienemmät tai jopa lähes nolla.

Nykyään sähköautojen suosio on roimassa kasvussa. Jos yksi henkilö matkustaa sähköautolla, päästöjä syntyy 35,6 kilogrammaa hiilidioksidia. Sen sijaan bensiinikäyttöisellä henkilöautolla päästömäärä on yhdelle henkilölle 271,8 kilogrammaa hiilidioksidia. Polttomoottoriauton päästöt ovat yli 7,5-kertaiset sähköautoon nähden. Erotus vain kasvaa, kun sähkön tuotannon päästökertoimet pienenevät.

– Autolla ajaessa kannattaa muistaa, että taloudellinen ja nopeusrajoitusten mukainen ajotapa hillitsee päästöjen syntymistä. Myös rengaspaineet kannattaa tarkistaa. Oikeat paineet voivat vaikuttaa auton kulutukseen noin puoli litraa sadalla kilometrillä, Karhinen huomauttaa.

Lentokoneella matkustaminen aiheuttaa muihin kulkuneuvoihin verrattuna merkittävästi eniten kasvihuonekaasupäästöjä eli 673,3 kilogrammaa hiilidioksidia, mikä on lähes kymmenkertaisesti neljän hengen bensiinillä kulkevaan autokyytiin verrattuna. Lentokone ei siis ole vastuullisen retkeilijän valinta.

– Kun välttää lentämistä ja yksityisautoilua ja valitsee ennemmin junan tai kimppakyydin, päästöjä syntyy huomattavasti vähemmän ja ympäristö kiittää, Karhinen kiteyttää eri kulkuneuvojen erot.

Ruokailu ja retkivarusteet lisäävät kokonaispäästöjä

Vaellukselle lähtiessä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy liikkumisen lisäksi muun muassa ruoasta ja varusteista. Ruokaa jokainen retkeilijä tarvitsee yksilöllisen määrän.

Arvioimme, että viikon vaelluksen ruoat maksavat 100 euroa. Tällöin hyödykekohtaiset elinkaariset tuotannon päästöt ovat euromääräisten kertoimien mukaan laskettuna 90 kilogrammaa hiilidioksidia.

Hyödykkeisiin kulutetut eurot käännetään päästöiksi euromääräisten kertoimien avulla. Tuotekohtaisten päästökertoimien sijaan tuoteryhmälle on arvioitu keskimääräinen päästömäärä kulutettua euroa kohden.

Varusteita taas hankitaan tyypillisesti lukuisia vaelluksia varten, joten esimerkiksi teltalle, rinkalle ja vaatteille kertyy parhaimmillaan kymmeniä, ellei satoja käyttökertoja. Kun kaikkien retkellä tarvittavien varusteiden arvo jyvitetään yhdelle retkelle, haarukoimme summaksi 100 euroa. Tällöin varusteiden hyödykekohtaiset elinkaariset tuotannon päästöt ovat 50 kilogrammaa hiilidioksidia.

Yhteensä ruokailusta ja retkeilytarvikkeista aiheutuu päästöjä 140 kilogrammaa hiilidioksidia viikon vaelluksen aikana. Luku on karkea arvio. Liikkumisesta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy siis enemmän vain lentämisestä ja yksityisautoilusta.

Jos vaelluksen takia syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä haluaa kompensoida, markkinoilla oleviin palveluntarjoajiin kannattaa tutustua huolella. Karhinen painottaa, että kompensointitoimien on oltava aidosti pysyviä ja lisäisiä toimia, jotta niillä on todellista merkitystä.

Lisäinen tarkoittaa sitä, että kyseistä toimenpidettä ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiomekanismia.

– Yksi hyvä vaihtoehto on ostaa markkinoilta päästöoikeuksia, jolloin kyseinen määrä yksinkertaisesti poistetaan EU:n päästökauppajärjestelmästä.

Kuluttajille on toki tarjolla paljon muitakin kompensointipalveluja, kuten ikimetsien suojelua, puiden istuttamista ja soiden ennallistamista.

Myös matka-aika, hinta ja käytännöllisyys vaikuttavat

Päästöjen syntyminen ei ole ainoa asia, joka painaa retkeilijän vaakakupissa. Ihminen miettii luonnollisesti myös käytännön seikkoja, kuten matkustusaikaa ja liikkumisen kustannuksia sekä henkilömäärää, varusteiden määrää ja mahdollisesti sähköauton latauspisteitä.

– Eri liikkumistapoihin liittyy hyviä ja huonoja puolia riippuen keneltä kysyy, Karhinen toteaa.

Matka-aika vaihtelee huomattavasti eri matkustusmuotojen välillä. Poimimme ajat Google Mapsin sekä VR:n, Matkahuollon ja Finnairin aikatauluista. Teoreettisesti nopein vaihtoehto on lentokone ja hitain linja-auto sekä junan ja linja-auton yhdistelmä.

Listasimme eri vaihtoehtoja:

Kustannukset eri matkustusmuotojen välillä elävät jatkuvasti, joten ne eivät ole yhtä vertailukelpoisia keskenään kuin matka-ajat. Edullisin matkustusvaihtoehto oli vertailuhetkellä sähköauto, kallein junan ja linja-auton yhdistelmä.

Poimimme hinnat VR:n, Matkahuollon ja Finnairin verkkokaupoista huhtikuussa 2023. Sähköauton keskikulutukseksi arvioimme 20 kWh/100 km ja sähkön hinnaksi 25 senttiä/kWh. Bensiinin 95 E 10 litrahinta oli maaliskuussa 2023 keskimäärin 1,98 e. Kulutukseksi arvioimme 5,4 l/100 km.

Listasimme hintoja yhdelle matkustajalle yhteen suuntaan:

Kulkumuodon valintaan vaikuttaa luonnollisesti se, matkustaako henkilö yksin vai onko liikkeellä vaikkapa nelihenkinen lapsiperhe. Iso seurue tarvitsee myös enemmän varusteita vuodenajasta ja aktiviteeteista riippuen. Se, mikä on kulloinkin realistinen kulkumuoto, riippuu tilanteesta.

– Iso perhe ja suuri varustemäärä puoltavat tyypillisesti henkilöautoilua, koska se koetaan helposti käytännöllisimpänä vaihtoehtona, Karhinen arvelee.

Jos kohteeseen haluaa ajaa sähköautolla, sähköautojen latauspisteet sanelevat matkan kulkua. Latausverkosto laajenee jatkuvasti, mutta Pohjois-Suomessa pisteitä ei ole vielä yhtä reilusti kuin etelässä. Omaa ajomatkaansa voi suunnitella esimerkiksi latauskartta.fi-palvelun avulla.

Tieto auttaa valitsemaan vastuullisesti

Onko päästöjen kannalta merkitystä, jos matkustaa kauas, mutta oleilee kohteessa pidempään? Karhinen näkee, että ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto on matkustaa jatkuvasti pitkän matkan takaa retkikohteeseen. Yksi pitkä vaellusreissu on siis ekologisempi kuin monta lyhyttä.

– Keskimäärin matkailun päästöistä puolet liittyy varsinaiseen matkustamiseen. Liikkuminen kannattaa minimoida, jos haluaa vähentää päästöjä.

Poliittisilla päätöksillä ja liikkumismuotojen hinnoittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Yksinkertaistaen: paljon päästöjä aiheuttavilla kulkuvälineillä liikkumisen tulisi olla vähäpäästöisiä kalliimpaa. Näin ollen esimerkiksi lentojen hintoja olisi perusteltua korottaa.

Karhinen kannattaa erityisesti sitä, että ihmisille tarjotaan laadukkaita ja hyvin toimivia vaihtoehtoisia kulkumuotoja, jotka ovat samalla ekologisia. Jokaisen olisi myös hyvä olla tietoinen omasta hiilijalanjäljestään ja siitä, miten yksilön valinnat kuormittavat yhteistä ympäristöä.

– Moni on vain tottunut liikkumaan autolla. Entä jos omaa ajatusmaailmaa laajentaisi ja tajuaisi, että samaan paikkaan pääsee myös junalla ja bussilla? Moni voisi valita vastuullisen joukkoliikenteen autoilun sijaan, jos reittejä olisi tarjolla monipuolisesti ja kätevästi.

Esimerkiksi Ylläs ja Pyhä ovat valistaneet Protect Our Wintersin kanssa matkailijoita vähäpäästöisistä liikkumistavoista. Tahot ovat julkaisseet oppaat Kestävästi Ylläkselle ja Kestävästi Pyhälle, jotka helpottavat suunnittelemaan ja toteuttamaan matkan ympäristöä kunnioittaen.

Vaikka matkailun ympäristövaikutusten arviointi on vielä kesken, Karhinen näkee, että ympäristöystävällisestä matkailusta on tulossa ratkaiseva kilpailutekijä. Jos retkeilijä pääsee kohteeseen vähähiilisesti, halvalla, nopeasti ja kätevästi, ekologista valintaa ei tarvitse epäröidä.