Seit­se­män syytä kokea Kor­pi­tai­val

Kainuun perukoilla, itärajan tuntumassa olevat luonnonsuojelualueet ovat rauhallisia retkikohteita.

Erämainen Elimyssalon luonnonsuojelualue on korpikuusikoiden, soiden ja pienten vesistöjen mosaiikkia. Iso-Palosen–Maariansärkkien alue taas on mäntykankaiden, hiekkaharjujen ja vesistöjen muodostama kokonaisuus.

Molemmilla alueilla on hyvät retkeilyreitistöt, joilla voi tehdä päiväretkiä. Vielä suuremman elämyksen saa tekemällä pidemmän vaelluksen alueet yhdistävää vaellusreittiä pitkin.

Elimyssalon, Iso-Palosen–Maariansärkät ja Kokkamon alueet yhdistävä vaellusreitti on nyt nimetty Korpitaipaleeksi. Koko reitille tulee mittaa yli 55 kilometriä.

Miksi siis kannattaa lähteä Kuhmoon vaeltamaan?

1. Elimyssalon erämainen luonto

Tarkkaavainen retkeilijä voi Elimyssalossa bongata erämaan eläimiä tai ainakin merkkejä niistä.

Elimyssalon vanhoissa metsissä elää metsäpeuroja. Myös karhu, susi, ahma ja ilves eli kaikki Suomen suurpedot esiintyvät Elimyssalossa. Alueella asustaa myös vanhan metsän lintuja, kuten metsoja ja kuukkeleita.

Elimysjärvi on majavien valtakuntaa. Majavat muokkaavat voimakkaasti elinympäristöään. Viime kesänä Elimysjärvi tulvi majavien padon vuoksi ja rannoilla oli paljon majavien katkomia puita. Osa pitkospuista oli tulvan vallassa, joten vedenpitävät tai nopeasti kuivuvat kengät ovat tarpeen järven ympäristössä.

2. Historialliset erämaatilat

Toista se oli ennen. Erämaan keskellä elettiin omavaraistaloudessa, ilman nykyajan koneita ja palveluja. Peltoja raivattiin ja viljeltiin, pidettiin karjaa ja hevosia, metsästettiin ja kalastettiin.

Elimyssalon reittien varrella on kaksi erämaatilaa, Levävaara ja Latvavaara. Molempien erämaatilojen pihapiireihin saa tutustua vapaasti, mutta rakennusten sisätiloihin pääsee tutustumaan vain sopimalla asiasta Metsähallituksen kanssa.

Levävaara on aiemmin ollut yksi Metsähallituksen lammaspaimenkohteista.

3. Iso-Palosen hiekkaharjut, mäntykankaat ja vesistöt

Iso-Palosen harjuilta on hienot näköalat alapuolella kimmeltäviin vesistöihin. Alueella on useita järviä ja lampia, joita purot ja joenpätkät yhdistävät.

Hiekkaharjujen ja monipuolisten vesistöjen ansiosta Iso-Palonen muistuttaa Hossan kansallispuistoa. Alueen kuivilla mäntykankailla on yleensä melko vähän hyttysiä.

4. Luonnonrauha

Syrjäinen sijainti itärajan tuntumassa takaa, että vaellusreitillä on vain vähän kulkijoita. Varsinkin Elimyssalo ja alueita yhdistävä polku ovat hyvin hiljaisia.

Iso-Palosella tapaa useammin ihmisiä ja alueen järvillä on myös veneliikennettä. Suosittuihin kansallispuistoihin verrattuna Kuhmon luonnonsuojelualueet ovat kuitenkin hyvin rauhallisia.

5. Hyvät leiripaikat

Elimyssalossa on kaksi ja Iso-Palosella kolme laavua. Lisäksi Teerisen laavu on alueita yhdistävän reitin varrella. Kaikki nämä laavut ovat järven tai lammen rannalla.

Hieman hämäävästi sekä Elimyssalossa että Iso-Palosella on Saunaniemi-niminen leiripaikka. Molemmissa Saunaniemissä on laavu ja molemmat ovat hienoja, hieman erilaisia leiripaikkoja.

Iso-Palosen Saunaniemi sijaitsee korkeiden hiekkaharjujen välissä. Kuumana päivänä uimaranta on lähellä.

6. Merkityt ja kunnostetut reitit

Metsähallitus on kunnostanut alueen siltoja ja opasteita, jotka ovat nyt hyväkuntoisia. Polut ovat pääosin helppokulkuisia ja merkityllä vaellusreitillä suunnistaminen on helppoa.

Tänä vuonna Elimyssalossa uusitaan Levävaaran ja Latvavaaran erämaatilojen välillä olevia pitkospuita. Elimyssalon ja Teerisen laavun välillä on kuitenkin huonokuntoisia pitkospuita, jotka vielä odottavat uusimista.

7. Pyöräily, melonta ja kalastus

Iso-Palosen alue soveltuu hyvin maastopyöräilyyn. Pyöräily on sallittu merkityillä reiteillä.

Iso-Palosella voi myös meloa ja kalastaa. Kanootin tai SUP-laudan voi laskea vesille Matokankaan parkkipaikan lähistöllä, Iso-Palonen-järven länsipäässä.

Loppumatka rantaan on huonompaa tietä. Järvelle pääsee melomalla kapeaa ojaa pitkin, mutta sehän vain lisää seikkailun tuntua.

Papinsalmen, Pikku-Palosen ja lyhyen Palosenjoen kautta voi meloa Veräinen-järvelle ja leiriytyä Saunaniemeen.

Melontaa voi myös jatkaa Lentua-järvelle saakka Kalliojoen reittiä pitkin, jos koskimelontataidot ovat hallussa. Kalliojoen reitillä on II- ja III-luokan koskia, jotka eivät sovellu aloittelijoille.

-1. Vaellusreitin huonot puolet

Elimyssalosta Iso-Paloselle kulkevan yhdysreitin varrella on talousmetsää. Elimyssalon hienojen vanhojen metsien siimeksestä noustaan mäen päälle taimikkoon, jossa voi olla hirvikärpäsiä.

Iso-Palosen eteläpuolella reitti kulkee vajaan parin kilometrin matkan autotietä pitkin. Tien laidassa kävely on helposti tylsää. Toisaalta autotie voi olla myös vaelluksen lopetus- tai evakuointipaikka.

Syrjäiselle alueelle pääseminen vaatii oman auton tai pitkiä taksimatkoja esimerkiksi Kuhmon keskustasta.

Vaellusreitin kulkeminen päästä päähän ja vain yhteen suuntaan vaatii järjestelyitä. Yksi keino on lähteä liikkeelle kahdella autolla, jotka ensin ajetaan reitin eri päihin, ja sitten kävellään sama reitti eri suuntiin.

Milloin mennä?

Kuhmossa lunta on usein reilusti, joten alkukesästä reitit voivat olla vielä märkiä kevättulvan jälkeen.

Elimyssalossa on helpointa kulkea loppukesällä tai alkusyksyllä, jolloin suot eivät ole liian märkiä ja hyttyset eivät juuri haittaa. Iso-Palosella paras vaelluskausi on pidempi, koska siellä maasto on kuivempaa.