Tänä syksynä moni lehtipuu näyttää tulleen talven yllättämäksi Rovaniemellä. Koivujen kirkkaanvihreät lehdet pilkottavat lumipeitteen alta muun muassa Ounasvaaralla ja Harjulammella.
Vihreitä ovat vielä myös muun muassa pylväspihlajat, pylväshaavat sekä syreenit ja monet muut pensaslajit.
Puita kuorruttava lumi tekee vihreydestä silmiinpistävää, mutta ilmiö ei liity vain tähän vuoteen, sanoo metsäntutkija Risto Jalkanen.
Hänen mukaansa kyse on siitä, että puiden alkuperä ei ole täysin lappilainen.
Eteläistä alkuperää olevat puut eivät ole sopeutuneet Lapin valoilmastoon. Ne ovat tottuneet lyhyeen päivään, kun taas napapiirillä riittää valoa vielä elokuussakin.
Siksi puut eivät huomaa ajoissa, että talvi on tulossa.
Irtoaminen vaatisi tuulen tai pakkasen ravistelua
Normaalisti puut muodostavat syksyllä lehden ja verson väliin irtoamisvyöhykkeen, joka edesauttaa lehtien putoamista. Ne myös pilkkovat lehtien viherhiukkaset ja vetävät prosessissa vapautuvat ravinteet sisäänsä. Tämä prosessi jää monilla etelästä tuoduilla puilla ja pensailla kesken.
Puiden ruska saattaa edistyä vielä loppusyksystäkin. Se kuitenkin vaatisi noin kymmenen asteen päivälämpötiloja. Nollakelillä tai pakkasella ravinnevirtaa lehdistä runkoon ei ole.
Koska vihreiksi jääneissä puissa irtoamisvyöhykettä ei ole ehtinyt syntyä, lehdet irtoavat puista vain, jos tuuli ja pakkanen ravistelevat ne irti. Muussa tapauksessa vihreät lehdet saattavat pysyä puissa kevääseen asti.
Eteläläiset eivät osaa käyttäytyä niin kuin Lapissa kuuluu
Sukujuuret selittävät myös saman puulajin eri yksilöiden välisiä käyttäytymiseroja.
Esimerkiksi rauduskoivu on pohjoisessa tyypillinen laji, mutta lajin etelästä tuodut yksilöt eivät osaa käyttäytyä niin kuin Lapissa kuuluu.
Siksi vierekkäin olevista, samannäköisistä koivuista toinen saattaa olla täysin lehdetön samaan aikaan, kun toisen lehdet ovat vielä vihreät.
– Paljaasta puusta tietää, että siinä ei ole etelän verta, Risto Jalkanen sanoo.
Kun lehdet jäävät vihreiksi, puu menettää ravinteita ja muita tarvitsemiaan aineita.
Joskus siitä ei seuraa mitään. Joskus ravinteiden puute voi johtaa vaurioihin puussa. Alkukesällä uusia lehtiä saattaa myös syntyä tavallista hitaammin.
Yleensä lehtipuut tiputtavat lehtensä Rovaniemen korkeudella syyskuun viimeisellä viikolla. Rauduskoivujen lehdet saattavat pudota vasta lokakuun puolella.
Rovaniemen lisäksi vihreitä puita voi nähdä Lapissa missä tahansa, missä on rakennettua ympäristöä. Valtaosa ihmisen taajamiin ja teiden varsiin istuttamista puista tuodaan etelästä, jopa Baltiasta ja Tanskasta asti.
Risto Jalkasen mukaan monen metrin korkuisina istutettujen etelän puiden kuolleisuus on ensimmäisenä vuonna 20–30 prosenttia.
– Itse suosisin mieluummin paikallisia, pieninä istutettuja taimia.