Iso Pyhätunturi
Sallan kansallispuiston ylivoimaisesti tunnetuin nähtävyys on Iso Pyhätunturi, joka korkeampi kahdesta Sallatunturista. Erikoissuunnittelija Heli Rekiranta Metsähallituksesta kertoo, että tunturin huipulla itään päin katsoessa tuntuu kuin olisi maailman laidalla
– Ajattelee, että tuolla ei ole mitään. Sama fiilis tuli Alaskassa ja Yukonissa Kanadassa.
Isolta Pyhätunturilta itään katsoessa näkee rajan yli Venäjälle. Siellä erottuu esimerkiksi Venäjälle luovutettu Sallatunturi sekä muita luovutetun Sallan osia.
Tunturin laelle johtava Taivaan tavoittelijan polku suljetaan väliaikaisesti avajaisten jälkeen porrasremonttia varten. Huipulle pääsee kuitenkin toista, itäisempää polkua myös tänä kesänä.
Ruuhitunturi
Toinen kansallispuistoon liittyvä retkikohde on Ruuhitunturi, joka sijaitsee Sallatunturien eteläpuolella. Itse asiassa Ruuhitunturi sijaitsee kokonaan kansallispuiston ulkopuolella. Tunturilta aukevat samankaltaiset maisemat itään kuin Ison Pyhätunturin huipulta.
Ruuhitunturille johtaa useampi kesäretkeilyreitti, ja esimerkiksi Oulangasta tuleva UKK-reitti sivuaa tunturin etelärinnettä. Erityisen hyvä retkikohde se on talvella, kun Ruuhitunturilla toimii kahvila, jonne pääsee niin hiihtolatua kuin talviretkeilyreittiäkin pitkin.
Sota- ja jälleenrakennusajan museo
Heli Rekiranta suosittelee myös kirkonkylän museoita, sillä Sota- ja jälleenrakennusajan museo on hänestä oikeasti kiinnostava.
Rekirannan mukaan museo kertoo menneestä ajasta paljon laajemmin kuin nimi antaa ymmärtää. Museossa on esimerkiksi 5 000 vuotta vanha suksi, jota pidettiin aiemmin maailman vanhimpana, mutta sittemmin on tehty vanhempiakin löytöjä.
Aatsinginhauta
Sallan kansallispuiston nimekkäimpiä nähtävyyksiä on puiston pohjoisosissa sijaitseva Aatsinginhauta. Kohde voi kuitenkin olla pettymys, jos odottaa esimerkiksi Korouoman kaltaista jyrkkäreunaista kanjonia.
Sen lisäksi että Aatsinkiin on Sallatuntureilta teitä pitkin yli 30 kilometrin ajomatka, muinaisen hautavajoaman muodot ovat pyöreät, eikä laakson pohjalta välttämättä helposti hahmota, että pohjalta vieressä kohoavan Petservaaran huipulle on yli 250 metriä korkeuseroa.
Petservaaralla kansallispuiston ulkopuolella on tosin näkötorni, mutta sinne ei mene kesäretkeilyreittiä, joten maisemien ihastelu sieltä käsin vaatii erityistä viitseliäisyyttä ja suunnistustaitoa.
UKK-reitti ja Tuntsan erämaa
Jos kokenut retkeilijä hakee Sallasta hiljaisempaa ja vaativampaa retkeily-ympäristöä, kansallispuiston läpi kulkeva UKK-reitti on vaihtoehto. Sen vähemmän kuljetut osat löytyvät kansallispuiston ulkopuolelta.
Etelästä UKK-retkeilyreitti yhdistää Sallan ja Oulangan kansallispuistot. Hautajärven ja Sallatunturien välinen osio tunnetaan nimellä Topsakantaival.
UKK-reitti jatkuu kansallispuistosta myös kohti kunnan pohjoisosia, jossa se kulkee Tuntsan erämaa-alueella. Vaikka Tuntsassa on mahdollista liikkua UKK-reittiä pitkin, reittimerkinnät ja polun kunto saattavat olla huonot.
Tuntsaan mielivän pitää pärjätä erämaassa ja osata suunnistaa kartalla ja kompassilla ilman älylaitteiden apua. Jos erätaidot ovat hallussa, seutu tarjoaa retkeilyelämyksiä vaativaankin makuun.
Avajaisten ohjelma 11. kesäkuuta
Sallan kansallispuisto viettää viimein avajaisiaan. Aiemmin Poropuistona tunnetussa Sallan luontokeskuksessa järjestetään kaikille avoin kansanjuhla 11. kesäkuuta.
Tässä jutussa avajaisten tapahtumatuottajana työskentelevä Heli Rekiranta Metsähallituksesta kertoo avajaisten ohjelmasta.
Punaisena lankana avajaisjärjestelyissä on ollut se, että Sallan kansallispuisto on juhlan päätähti. Ohjelmanumerot aina musiikkiesityksiä myöten on valittu sillä perusteella. Musiikkilajina on folk, joka Rekirannan mukaan sopii Sallan juurevaan tunnelmaan.
Tavoitteena ikimuistoinen päivä
Kansallispuisto on perustettu jo vuodenvaihteesta, mutta tammikuuksi suunniteltu avajaisjuhla siirrettiin suosiolla kesäkuulle. Rekiranta kertoo, että lopullisesti siirtopäätös tehtiin epävarman pandemiatilanteen vuoksi: Koronaturvallisen ulkoilmajuhlan järjestäminen tammikuisessa Sallassa olisi voinut olla mahdotonta.
Avajaisten yleisömäärää Rekiranta ei yritäkään arvioida etukäteen. Salla on pienempi ja syrjäisempi kansallispuisto kuin Hossa, jonka avajaisissa kävi itsenäisyyden juhlavuonna noin 5 000 ihmistä. Sallassa hyvä määrä voisi olla esimerkiksi 1 500 kävijää.
– Tavoitteena on järjestää ikimuistoinen päivä, ja että ihmiset voivat lähteä sillä fiiliksellä kotiin, että olipa kiva päivä ja hyvä ruoka, olipa hyvä keikka – ja että haluaa tulla Sallaan uudestaan, Rekiranta sanoo.
Kaksi toiminnallista luontopolkua
Avajaisten toiminnallisinta antia ovat kaksi erilaisia tehtäviä sisältävää luontopolkua, jotka voi kokea pelkästään avajaisissa. Tehtävät on suunnattu koko perheelle tai tarjolla on aikuisten ja lasten versiot.
Toinen reiteistä on viiden rastin tehtävärata, jossa opitaan retkeilytaitoja Metsähallituksen, partiolaisten ja Pidä Lappi siistinä -yhdistyksen johdolla. Esimerkkinä vaikka kiehisrasti, joiden vuoleminen on tärkeä retkeilytaito.
Toisella kierroksella täytetään kansallispuistoaiheista sanaristikkoa, mutta se ei onnistukaan siististi pöydän ääressä, vaan vastaukset löytyvät Kolmiloukkoselle vievän 1,5-kilometrisen polun varrelta.
Avajaisten toiminnallista osiota on myös mahdollisuus nousta Pirttivaaralle kuuntelemaan hiljaisuutta. Hiljaisuuden kuuntelu tapahtuu yhdessä Sallan luonnon aistipisteistä, joita alueella on useita jo kansallispuistoa edeltävältä ajalta.
Juhlan yhteydessä pääsee kokeilemaan myös esimerkiksi fatbike-pyöräilyä, kanoottimelontaa ja SUP-lautailua sekä pikkuahventen ongintaa. Koko ohjelma löytyy tästä linkistä.
Tietoa myös puiston tulevaisuudesta
Päälavalla kuullaan juhlapuheet, mutta ihan tyypillisestä pönötystilaisuudesta ei ole kysymys. Katsomoalueelta löytyy muun muassa tulipaikkoja, joilla voi paistaa makkaraa juhlapuheiden aikana.
Auditoriossa eri asiantuntijat puhuvat Sallan kansallispuiston ja Sallan historiasta, luonnosta ja myös kansallispuiston tulevaisuudesta. Erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen kertoo avajaisissa kansallispuiston lakisääteisestä hoito- ja käyttösuunnitelmasta, joka määrittää pitkälti millaisia uusia retkeilymuotoja ja -rakenteita puistossa nähdään tulevaisuudessa.
– Hoito- ja käyttösuunnittelussa mietitään onko uusille reiteille tarvetta, ja missä.
Suunnitelmassa pohditaan myös kansallispuiston vyöhykkeistämistä, eli mikä osa puistosta on retkeily- ja luontomatkailuvyöhykettä ja jääkö osa syrjävyöhykkeeksi. Rautiaisen mukaan yhdessä paikallisten kanssa tehtävä suunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen kansallispuistolle tehdään myös järjestyssääntö.
Avajaiset päättyvät päälavalla kuultavaan folkrockiin, jota esittää Pekko Käppi & K:H:H:L.
Juhlien jälkeen puistossa tehdään rakennustöitä
Juhlan jälkeen Sallassa alkaa retkeilyrakenteiden remontti ja uusien rakentaminen. Alueella on reittejä ja laavuja jo ennestään, ja kevään sekä kesän aikana neljä vanhaa laavua tai kotaa puretaan uusien tieltä. Osalla puretuista taukopaikoista ei ole tulipaikkaa eikä huussia tämän kesän aikana.
Rakennustöiden tarkoituksena on nostaa Sallan retkeilypaikat sille tasolle, että sitä kelpaa markkinoida kansallispuistona. Laavujen ja tulipaikkojen parantamisen lisäksi reittejä sorastetaan ja kunnostetaan.
Muuten, jos matkustat Sallaan vain kansallispuiston avajaisiin 11. kesäkuuta, voi 12. kesäkuuta piipahtaa vielä toisissa juhlissa, kun Hossan kansallispuisto juhlii 5-vuotissyntymäpäiviään.
Muokattu 9. kesäkuuta kello 16.10: Lisätty kartta.
Muokattu 14. kesäkuuta kello 9.10: Vaihdettu kappaleiden järjestystä retkikohdevinkkien ja avajaisohjelman osalta.