Minne katosivat marjalinnut Oulun seudulta? Sitä pohtii nyt moni lintuharrastaja ja lintujen tarkkailija.
Pihlajissa on paikoin vielä runsaasti marjoja, mutta tilhiä ja räkättirastaita näkyy vain suhteellisen vähän. Myös aronioita ja muita koristepensaiden ja -puiden marjoja löytyisi monin paikoin syötäväksi.
– Jostain syystä rastaat lähtivät, vaikka marjaa vielä on. Syytä on pohdittu, mutta ei minulla siihen ole selitystä. Joinain vuosina ne lähtevät tällä tavoin, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Hohtola kertoo.
Hohtola vastaa puhelimeen aitiopaikalta, sillä hän on laskemassa talvilintureittiä Oulun Puolivälinkankaalla.
– Räkättirastaita on näkynyt kolmetoista, Hohtola summaa reitin senhetkisen marjalintutilanteen.
Se ei ole paljon, sillä vielä talvilintulaskennan marraskuisella kierroksella laskettiin monilla Pohjois-Pohjanmaan reiteillä kymmenien räkättien summia, enimmillään lähes sadan. Talvilintulaskenta tehdään kolme kertaa talvessa.
– Odotin, että tilhiä ja taviokuurnia olisi näkynyt, mutta ei ole ainakaan vielä, Hohtola lisää.
Puolivälinkankaalla Hohtola kertoo nähneensä hiljattain 15 taviokuurnan parven, ja toivoo sen vielä yhyttävänsä laskentareitillään.
Kauas eivät rastaat kuitenkaan ole lentäneet, sillä Etelä-Suomessa niitä liikkuu edelleen runsaasti.
Birdlife Suomen tuoreen tiedotteen mukaan tämän vuoden marras–joulukuussa on havaittu selvästi tavanomaista runsaammin etenkin punakylki- ja kulorastaita, joiden määrä on Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella ollut noin kymmenkertainen keskimääräiseen vuoteen nähden.
Lähes kaikki kulorastashavainnot ovat etelärannikon tuntumasta, mutta yksittäisiä punakylkirastaita on tavattu Lappia myöten.
Tilhien määrän Hohtola uskoo voivan vielä kasvaa Oulun seudulla talven mittaan.
– Tilhet ovat vasta tulossa pohjoisesta. Kun on hyvä marjavuosi, ne siirtyvät etelämmäs hitaasti.
Birdlife Suomen Tiira-havaintopalveluun onkin ilmoitettu joulunpyhiltä Kemin–Tornion seudulta 300–400 tilhen parvia. Toisaalta samanmoisia määriä löytyy havaintotietokannasta joulukuulta myös Pohjois-Pohjanmaalta, joten kovin paljon eivät tilhiparvet tästä välttämättä kasva.
– Ei ole tuhansien tilhien parvia, kuten ennen vanhoina hyvinä aikoina, Hohtola muistelee.
Hohtolan mukaan runsaimpina marjalintutalvina suurimmat tilhiparvet on Oulussa nähty vasta tammi–helmikuussa.
Tilhien vaelluksen verkkaisuus näkyy siinäkin, että Birdlife Suomen mukaan "eteläisimmässä Suomessa tilhet ovat loistaneet poissaolollaan".
Rastaiden ja tilhien lisäksi marjalintuihin lukeutuu taviokuurna. Pohjoisen Suomen havumetsissä pesivä laji vaeltaa etelään pihlajanmarjasatoja etsien ja muuttaa takaisin pesimäseuduilleen jo helmi–maaliskuussa.
Uusin tulokas Oulun seudun marjalintulajistoon on mustarastas. Se on pesinyt Oulussa 1950-luvun lopulta, mutta runsastunut vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Talvehtiminen on vielä nuorempaa perua.
– Talvikanta on jo vakiintunut, mutta kanta vaihtelee paljon, Hohtola kertoo.
Vakiintumisen voi havaita talvilintulaskentojen tuloksista: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alueella mustarastas on ollut niin harvinainen, että se ei ole likikään kaikkina talvina osunut laskentareiteille.
Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana laji on kuitenkin havaittu lähes joka laskentakerralla yhdistyksen alueen reiteillä.
