Pieniä vihreäksi maalattuja rakennelmia, autoja ja moottorikelkka Kuusamon Oivangissa. Nämä ovat merkkejä siitä, että metson soidinaika ja metsojen kuvaussesonki lähestyy.
Mikko Oivukan yritykselle Kuusamo Nature Photographylle töitä tekevät Juho Salo ja Jarmo Manninen kiskovat yhden rakennelman, luontokuvauksen tarpeisiin rakennetun piilokojun, hirvenvetolevymuovista tehdylle alustalle, jonka voi kohta siirtää maastoon kelkalla kuin reen.
Yritys vuokraa asiakkaille kuvauskojuja, joista käsin voi seurata ja tallentaa eläinten käyttäytymistä lähietäisyydeltä mutta silti eläimiä häiritsemättä. Näistä metsokojuista kevyemmät painavat noin 70 kiloa.
– Kojuihin tulee asiakkaille varustukseksi makuupussi, tyyny, wc, lämpögeelit ja kynttilät, Salo kertoo.
– Kojut on periaatteessa tarkoitettu yhdelle ihmiselle, mutta kyllä niihin mahtuu vaikka pariskuntakin.
Kojut on muotoiltu sitä silmällä pitäen, että metso liikkuu soitimella paljon ja kojujen ikkunoista ja kuvausaukoista pystyy katsetta ja kameraa kääntämään metson perässä eri puolille.
Soidinaikaa ovat varhaiset aamut, mutta päivällä on hiljaista. Kuvaajan tarvitseekin tulla kojuun hyvissä ajoin illalla ja viettää siinä yö iltakuudesta aamukahdeksaan.
Metson soitimen näkemiseen tarvitaan tietoa ja viitseliäisyyttä. Vanhaan aikaan soidinaika oli maaseudulla useammalle tutumpaa, sillä sitä hyödynnettiin lintujen metsästyksessä.
Metsojen kuvaussesonki, jonka ajaksi Oivukan yritys vuokraa kojuja, alkaa 20. huhtikuuta ja kestää kuukauden.
– Kojut on helpompi viedä paikoilleen jo nyt, kun on vielä lunta. Kojujen pois tuomisessa käytetään mönkkärikärryä, Mikko Oivukka toteaa.
Kevätlumi on tiivistynyttä, ja sitä voi hyödyntää monenlaisissa siirroissa.
Kuvauskoju ei välttämättä osu kerralla siihen paikkaan, jota paikan metsot tänä keväänä suosivat. Kojua voidaan joutua siirtämään.
Vanhakin soidinpaikka voi siirtyä eri syistä jopa kilometrin.
– Kojuille etsitään paikka sen perusteella, missä metsot liikkuvat jälkien perusteella. Käymme etukäteen etsimässä jälkiä lumelta. Jätöksistäkin voi saada osviittaa, mutta niitä on vaikeampi havaita, Oivukka sanoo.
Paikan tulee olla sellainen, että asiakkaalla on sinne kohtuullisen helppo päästä. Asiakkaita tulee ympäri Eurooppaa.
Oivukan yritys markkinoi metson kuvaamista vuokrakojuista kahdella paikalla Oivangissa, yksityisiltä vuokratuilla mailla.
– Meillä on myös yhteismetsän maalla paikka, josta maksamme vuokraa. Siellä ei ole ollut metsoja moneen vuoteen, mutta pidämme paikkaa tarkkailussa, Oivukka kertoo.
Yrityksen verkkosivuilla kerrotaan, että koppelot eli naarasmetsot tulevat soitimen reunoille huhtikuun lopulla ja metsokukot eli -urokset oleilevat soidinalueella toukokuun lopulle asti.
Vaikuttaako ilmastonmuutoksen tuoma kevääntulon aikaistuminen metson soitimeen? Oivukalla ei ole tuntumaa, että niin olisi. Hän on työskennellyt alalla kymmenkunta vuotta.
– Soidin on jotakuinkin samaan aikaan. Muutamalla päivällä vaihtelee, milloin aktiivisuus alkaa.
– Teeren soidinkaan ei tunnu aikaistuneen. Se on Kuusamossa vielä aika kesken. Meillä on teerenkuvauskojuja yhdessä paikassa, ja toinen paikka on tarkkailussa, Oivukka kertoo.
Joidenkin lintulajien saamista kuvaushollille edistetään ruokinnalla, mutta soitimelle tuleviin lintuihin ruoka ei tepsi.
– Linnut tulevat soitimelle sinne, minne katsovat parhaaksi. Kyllähän teeri soi hakkuuaukeallakin ja jopa tiellä, mutta ne eivät ole kovin kuvauksellisia paikkoja, Oivukka sanoo.
Kuusamossa on puolenkymmentä luontokuvauspalveluja tarjoavaa yritystä. Karhunkatselua ja -kuvausta piilokojuista myyvien Karhu-Kuusamo Oy:n ja Taiga Bear Kuusamo Oy:n kojuihin voi tehdä varauksia toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Metsojen lisääntymismenot keväällä merkitsevät Metsähallituksessa sitä, että sen työntekijät käyvät tarkastamassa satoja tiedossa olevia soidinpaikkoja. Esimerkiksi vuonna 2023 tarkastettiin Iistä Kuusamoon yltäneen tiimin alueella 40 soidinta. Kaikki tiedossa olevat soidinpaikat on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään.
– Suurin osa soitimista pysyy käytössä. Jos soidinpaikka on kolmena vuonna tarkastuksessa tyhjä, se poistetaan järjestelmästä. Myös uusia tietoon tulleita paikkoja tarkastetaan, sanoo aluepäällikkö Rami Nissema Metsähallituksesta.
Metso kuuluu Metsähallituksen monikäyttömetsien luonnonhoidon erityisen tärkeisiin lajeihin. Metson soidinalueiden hoidolla on siis erityisasema riistan elinympäristöjen hoidossa. Tavoitteena on säilyttää metsokannat valtion metsäalueilla metsätalouden ympäristönhoidon ja riistatalouden hoidon avulla elinvoimaisina ja metsästyskelpoisina, todetaan Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöoppaassa.
Metson soidinpaikalla tarkoitetaan noin 20 hehtaarin laajuista aluetta, joka koostuu metsokukkojen soidinreviireistä. Soidinalue puolestaan muodostuu kukkojen päiväreviireistä, jotka yltävät noin kilometrin päähän soidinpaikasta.
Metson kannanvaihtelut heijastuvat myös soidinpaikoille. Metsäkanalintujen laskentojen mukaan metsokanta oli Kuusamossa vuosina 2018–2023 varsin hyvällä mallilla, kunnes romahti vuonna 2024. Viime vuonna tilanne palautui kannan kasvaessa edellisvuodesta 50 prosentilla.
Taivalkoskella laskennat näyttivät viime vuonna metsäkannan parantumista, mutta Posiolla kanta jatkoi pienentymistään.