Met­sä­teol­li­suu­den suur­in­ves­toin­nit tar­koit­ta­vat jopa 9 mil­joo­nan kuution li­säys­tä puun­käy­tös­sä – WWF:n suo­je­lu­asian­tun­ti­ja kes­kit­täi­si hakkuut met­siin, joissa on pie­nim­mät luon­to­ar­vot

Metsäyhtiöiden tehdashankkeet Pohjois-Suomessa lisäävät hakkuita miljoonilla kuutiometreillä.
Metsäyhtiöiden tehdashankkeet Pohjois-Suomessa lisäävät hakkuita miljoonilla kuutiometreillä.
Kuva: Vesa Joensuu

Stora Enson perjantainen ilmoitus Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kuluttajapakkauskartonkilinjaksi tarkoittaa tehtaan puunkäytön vuosikulutuksen kasvua noin miljoonalla kuutiometrillä. Samaan aikaan Metsä Group rakentaa Kemiin biotuotetehdasta, joka käyttää puuta vuodessa 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin yhtiön nykyinen Kemin sellutehdas.

Kuvassa on mukana myös Kaicell Fibersin Paltamoon suunnittelema sellutehdashanke. Toteutuessaan tehdas käyttäisi raaka-aineena kuitupuuta yhteensä 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nämä hankkeet tarkoittavat siis yhteensä yhdeksän miljoonan kuutiometrin vuosittaista puunkäytön lisäystä. Määrää voi suhteuttaa siihen, että vuonna 2021 koko Suomen hakkuiden kokonaismäärä oli 76 miljoonaa kuutiometriä.

Miten puunkäytön kasvu suhtautuu siihen, että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä?

– Tilanne on haasteellinen, WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen pohtii.

Suomisen mukaan avainasemassa on hakkuiden kohdentaminen oikein.

– Vanhat metsät, joita on Pohjois-Pohjanmaalla, Lounais-Lapissa ja Kainuussakin, tulisi suojella biodiversiteettistrategian mukaisesti. Lisäksi alueella metsien suojelualueverkostoa on tarpeen vahvistaa. Sitten on metsiä, joita pitää hakata varovasti, Suominen kertoo.

Lisäksi talousmetsien tavanomaisissa hakkuissa tulisi Suomisen mukaan lisätä toimenpiteitä, joilla turvataan metsälajiston elinmahdollisuuksia.

– Mutta sitten on myös metsiä, joita voitaisiin hakata aika rankasti jonkin aikaa, että päästään yli tästä tilanteesta, jossa metsäteollisuuden pitää muuttua, Suominen lisää.

Tällaisia metsiä olisivat Suomisen mukaan esimerkiksi sellaiset, joilla ei ole merkittäviä luontoarvoja ja jotka sijaitsevat kaukana suojelualueista.

Suominen ei kuitenkaan pidä mielekkäänä käyttää metsävaroja selluntuotantoon tilanteessa, jossa monet metsäluontotyypit ovat uhanalaisia ja metsälajiston uhanalaistuminen jatkuu. Siirtymän oikeudenmukaisuuden kannalta olisi kuitenkin hänen mukaansa tärkeä mahdollistaa hakkuut niissä metsissä, missä luontoarvot ovat pienimmät.

Suominen myös muistuttaa, että niin biodiversiteettistrategian tavoite kuin viime viikkoina esillä ollut ennallistamisasetuskin ovat Suomen tavoitteita.

– Suomi on sitoutunut näihin, hän painottaa.

EU:n biodiversiteettistrategian Suomen kansallisten sitoumusten valmistelua varten on asetettu hanke, jonka työryhmä valmistelee ehdotukset sitoumuksiksi vuoden 2022 aikana.

Ilmoita asiavirheestä