Metsähallitus vastustaa Oulun suunnitelmaa ottaa pohjavettä Viinivaarasta, koska sillä voisi olla heikentäviä vaikutuksia Kiiminkijoen Natura-alueeseen kuuluviin vesialueisiin.
Pohjaveden ottaminen voisi muuttaa merkittävästi vesilain suojelemien lähteiden, lähdepurojen ja -norojen luonnontilaa.
Muun muassa näillä perusteilla Metsähallitus on hakenut korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan Oulu saisi ottaa Viinivaaran alueelta pohjavettä 6 400 kuutiota vuorokaudessa.
Hallinto-oikeuden päätöksestä tehtiin kaikkiaan viisi valitusta.
Oulun tavoite on saada Viinivaaran pohjavesialueesta varavesilähde, joka turvaisi Oulun vedenjakelua myös tilanteissa, joissa Oulun vedenottamon toiminta estyisi.
Metsähallituksen luontopalveluiden asiointijohtaja Mikael Nordström kertoo, että Metsähallitus hakee valitusoikeutta, koska vedenottohankkeella voisi olla vaikutuksia Metsähallituksen hallinnoimiin suojelu- ja muihin alueisiin.
– Pohjavesialueella on lähteitä, järviä, jokia ja soita. Jos pohjavettä otetaan, sillä on vaikutusta alueen luontotyyppeihin. Vesistöjen tilan heikentymisen lisäksi pohjaveden tulosta riippuvaiset suoluontotyypit muuttuisivat esimerkiksi kuivumisen myötä, mikä heikentäisi myös niillä esiintyvien lajien elinmahdollisuuksia, Nordström sanoo.
Vaasan hallinto-oikeus kumosi joulukuisessa päätöksessään aluehallintoviraston (avi) Oulun Vedelle antaman luvan Kälväsvaaran pohjavesialueen osalta. Metsähallitus on tyytyväinen tähän päätökseen, koska vedenotto Kälväsvaaran alueelta olisi tuonut vaikutuksia Olvassuon Natura-alueeseen.
Viinivaaran osalta avin myöntämä lupa jäi voimaan sellaisenaan ja samoilla vedenottomäärillä.
Oulun Vesi on perustellut hanketta turvallisuudella ja juomaveden takaamisella oululaisille myös poikkeustilanteessa ja pitää sitä siksi yleisesti hyödyllisenä.
Metsähallituksen näkökulma on toinen. Valitusoikeushakemuksessa asiaa perustellaan sillä, että hallinto-oikeuden päätöksen mukainen pohjavesimäärä on olennaisesti pienempi kuin alun perin tavoiteltiin, eikä se riitä nostamaan Oulua korkeampaan varmuusluokkaan.
Vedenottomäärä on pienentynyt matkan varrella 11 000 kuutiosta päivässä 6 400 kuutioon.
Metsähallitus katsoo, että tämän suuruinen pohjavedenotto olisi toteutettavissa muualla kuin Viinivaarassa pienemmillä vaikutuksilla luontoarvoihin.
Oulun Veden toimitusjohtaja Juha Hiltula kertoo, että Viinivaara-hankkeen rinnalla on kartoitettu myös muita vaihtoehtoja vesilähteeksi. Hallinto-oikeuden myöntämä vedenottolupa ei yksin riitä kattamaan Kanta-Oulun varavedentarvetta tilanteessa, jossa päävesilähde Oulujoki ei jostain syystä olisi käytettävissä.
– Hallinto-oikeuden päätöksen määrittämä vesimäärä on silti merkittävä. Se vastaa 40 000–50 000 ihmisen tarvetta.
Merkittävin uusi selvitys on syksyllä julkistettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kolmivuotinen hanke, jossa kartoitetaan syvien pohjavesien hyödyntämistä Oulun kaupungin vedenhankinnan turvaamisessa.
Yli miljoonan euron pohjavesitutkimus rahoitetaan 80-prosenttisesti EU-tuella. Loppuosan maksavat GTK ja Oulun Vesi.
– Tutkimuksessa kartoitetaan syvempiä harjuosia, joita ei ole ennen tutkittu. Se on aika uutta Suomessa, että pohjavettä etsitään sadankin metrin syvyydestä.
Pienemmän mittakaavan ratkaisuna on pohdittu myös sitä, voisiko käyttövettä saada poikkeustilanteessa merivedestä.
Oulun, Vaasan ja Pietarsaaren vesilaitokset ovat mukana Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamassa tutkimushankkeessa. Siinä testataan kalvosuodatuslaitteistoa, jonka avulla kriisitilanteessa voisi helposti siirrettävällä kontilla käsitellä meri- tai jokivettä astiajakelua varten.
– Pilotoinnista saadaan myös arvokasta tietoa menetelmän soveltuvuudesta isomman mittakaavan tuotantoon.
Vuonna 2015 Oulun kaupunginvaltuusto päätti, että Viinivaarasta tulisi Oulun ensisijainen varavesilähde. Silloin toiseksi jäi vaihtoehto, jossa vettä otettaisiin usealta pienemmältä pohjavedenottoalueelta.
– Tarkastelemme uudestaan hajautettua pohjavedenhankintamallia, joka jäi tuolloin kakkoseksi. GTK:n hanke on osa sitä. Tuleva hajautettu malli voi koostua esimerkiksi Viinivaarasta ja mahdollisesti GTK:n hankkeessa ja muissa selvityksissä löydettävistä uusista pohjavedenottopaikoista.
Vaikka puhutaan varavedestä, Hiltula kertoo, että Viinivaarasta ja mahdollisesti muualta saatava pohjavesi on tarkoitus ottaa Kanta-Oulussa jatkuvaan käyttöön. Sitä kautta jokivedestä valmistetun talousveden määrä pienenisi ja veden laatu paranisi.
Viime vuosina maailman turvallisuustilanne on muuttunut ja varaveden merkitys kasvanut.
Vuonna 2012 silloinen ely-keskus lähetti Oululle kehotuskirjeen, jonka mukaan Oulun täytyy tehdä toimia nostaakseen vedenhankinnan varmuusluokan alimmalta tasolta.
– Kehotus on edelleen voimassa. Viime vuonna luokitus muuttui. Olemme edelleen alimmalla tasolla, nyt luokassa nolla.
Hiltula ei tarkkaan tiedä, milloin ensimmäiset keskustelut Viinivaarasta Oulun varavesilähteenä on käyty, mutta ensimmäisiä tutkimuksia hän tietää tehdyn jo 1990-luvulla. Ensimmäiset vedenottolupahakemukset on tehty 2000-luvun alkupuolella.
– Viinivaara-hanke on ollut eri lupaprosesseissa nyt jo parikymmentä vuotta. Olemme nyt loppusuoralla. Odotamme, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa asia ratkeaa vuoden tai kahden sisällä, Hiltula sanoo.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) kertoo, että Viinivaara liittyy yleisempään ja suurempaan kysymykseen siitä, miten Oulun varavedensaanti turvataan.
– Varavesiasia on kriittinen. Oulun heikko varautuminen on valtakunnallinenkin huoli, jolle pitää tehdä jotain.
Juuri nyt valtuusto ei ole ottamassa Viinivaaraa uudelleen käsittelyyn.
– Viinivaara elää omaa elämäänsä, mutta isompia liikkeitä sen suhteen tapahtuu vasta, kun valitusprosessi on käsitelty loppuun.
Nikulan mielestä on hyvä, että vaihtoehtoja kartoitetaan, koska Viinivaara Oulun varavesilähteenä on epävarma.
– Vaihtoehtoja olisi pitänyt hakea jo aiemmin. Liian pitkään Oulu on ollut varaveden osalta heikossa tilanteessa. Mutta mikään muukaan ratkaisu ei tapahdu naps vaan, vaan kaikkien ratkaisujen kohdalla täytyy tarkastella esimerkiksi luontoarvoja ja sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Viinivaaran pohjavedenotto kattaisi toteuttaessaankin vain osan Oulun varaveden tarpeesta.
– Viinivaaran suhteen ei ole joko tai -ratkaisua, vaan sekä että. Siihen on aikaa, milloin Viinivaarasta saadaan lopullinen ratkaisu. Sitä ei voida odottaa tumput suorina.
Viinivaaran pohjavedenoton käsittely on kestänyt poikkeuksellisen kauan, kun jo avin käsittelyssä kesti kuusi vuotta.
– Aika tuo asiaan latauksia pitkältä matkalta. Meillä on nyt päättäjiä, joille tämä on aivan uusi asia. Olen Pudasjärveltä kotoisin, joten se on ollut minulle tuttu, vaikka asiasta on päätetty ennen kuin olen tullut valtuustoon.