Savunhajuinen, harmaa ja matala hirsikota, vanha huussi sekä liiteri ovat kadonneet Inarijärven kaakkoiskulmalta Lusmanuoran Speinniemestä.
Tilalle on noussut uusi, sisältä valoisa kota, rakoseinäinen puuvarasto ja tupaa suurempi jätehuoltokeskus.
– Me olemme hyvin aikataulussa, Metsähallituksen puistomestari Aimo Leppäkangas kertoo Inarin alueen ja UKK-puiston retkikohteiden uudistamisesta.
Kenttäpäällikkö Markku Välitalon mukaan retkikohteiden uudistaminen on mahdollista ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöiden osoittaman korvamerkityn rahoituksen ansiosta.
Näin pystytään lyhentämään korjausvelkaa, tänä vuonna Inarilla Speiliniemi ja Jääsaari.
– Ministeriön rahoitusta olemme saaneet lisätalousarvioihin koko Lappiin vuosille 2020 – 2022 yhteensä 11 miljoonaa euroa, Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen sanoo.
Tolonen arvioi, että nyt saadaan kunnostettua tärkeimpiä kohteita ja lähialueilla rakenteita kuntoon. Nuorttijoen silta Kolsankoskella arvioitiin uusittavaksi 150 000 eurolla, mutta se maksoikin noin 500 000.
Nelimetrinen pissasäiliö
Metsähallitus uusii parhaillaan veneilijöiden ja kelkkailijoiden Peiliniemenä tunteman Speiliniemen, tai kartan mukaan Speinniemen tukikohdan varustusta.
Tulistelupaikka saa uuden kodan, liiterin ja kaksiosaisen käymälän, jonka takaosa toimii huoltotilana.
Tarkoitus on kerätä retkeilijöiden pissaa talteen suureen nelimetriseen putkeen.
Talven tullen tuo putki ja tuhdimpaa tavaraa sisältävät pöntöt on määrä kuljettaa mantereelle.
– Suurin osa siitä haihtuu, mutta loppuneste menee kourua pitkin putkeen, Leppäkangas toteaa.
Tähän saakka turistin käydessä tarpeillaan vanhan mallin puuceessä on neste valunut maahan ja kiintoaine avoimeen astiaan.
Miksi pissaa ei enää saa imeyttää maahan, pitää Välitalon mukaan kysyä Sodankylän ympäristötarkastajalta.
Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän kunnilla on yhteinen ympäristönsuojelun organisaatio.
Tolosen mukaan Metsähallituksella oli muutamia suunnitelmia vanhan mallin mukaisista läpipäästävistä vessoista valmiina, mutta ne menivät hylkyyn.
Osassa Lappia ympäristötarkastajat katsoivat, ettei voi olla vanhanaikaisia vessoja.
– Uusimme koko Lapissa vessoja ja tuomme niitä nykypäivään. Myös huolto helpottuu.
– Varmaan 2–3 vuoden aikana uusitaan kymmeniä vessoja, Tolonen laskee.
Huoltoväli pitenee, hinta halpuu
Kuntien tasoilla vanhatkin suunnitelmat kelpasivat, mutta ympäristöviranomaiset antoivat kaksi vaihtoehtoja – vessa on vietävä 100 metrin päähän rannasta tai pissat otettava talteen.
Arvata saattaa, olisiko hätäinen retkeilijä rientänyt sinne 100 metrin päähän.
Suotonesteen talteenotto on järjestetty toisin muun muassa Ylläksen ja Pallaksen retkikohteissa, joissa neste kootaan maahan upotettuihin säiliöihin.
Inarin mallia vielä kehitellään, sillä useampi maastossa akkukoneilla ja käsin tehtävä työvaihe voitaisiin tehdä etukäteen valmiiksi.
–Olemme hakeneet asiakasystävällistä ja huoltoystävällistä rakennusta, Leppäkangas selittää käymälän isoa kokoa.
– Nyt saadaan tehdä huoltotyö katon alla.
Kun neste menee omaan säiliöönsä ja kiintoaines suljettaviin kasetteihin, ne on helppo talvella hakea kelkkakyydillä pois ja toimittaa isompaan kompostointilaitokseen.
Huoltovälikin pitenee ja hinta halpuu.
