Kir­je­kyyh­ky pyrkii aina kotiin

Messi-kyyhky salamatkusti turistilennolla Suomeen. Nyt siitä on tullut Mehmet Cevirelin silmäterä, yksi omistajansa 35 viestikyyhkystä.

Messi-kyyhky salamatkusti turistilennolla Suomeen. Nyt siitä on tullut Mehmet Cevirelin silmäterä, yksi omistajansa 35 viestikyyhkystä.

Ensin tärkeimmät uutiset: Messi elää ja voi hyvin.

Kyse ei ole kuitenkaan jalkapallotähdestä vaan kirjekyyhkystä. Vauhtia on tosin tämänkin Messin elämässä piisannut. Kun se vuonna 2019 päätyi Kanarian Teneriffalta Oulun lentokentälle suihkukoneen laskutelinetilassa, siitä tuli kertaheitolla julkkis.

Nyt harmaavalkoinen siipiveikko näyttäisi sopeutuneen varsin hyvin Ouluun viestikyyhkysharrastaja Mehmet Cevirelin kyyhkyslakkaan.

Cevirel nostaa sen kuljetuskopasta, jossa se on muutaman muun kyyhkyn kanssa. Linnut pääsevät pian lentoon, mutta palaavat kuitenkin aina kotiin. Se on kirjekyyhkyn luonto.

Messi ei tiettävästi haikaile Kanarialle, sillä sen koti on nyt Haukiputaalla.

Messi-kyyhky päätyi vuoden 2019 maaliskuussa yllättäen Ouluun piilouduttuaan lentokoneen laskutelineeseen.
Messi-kyyhky päätyi vuoden 2019 maaliskuussa yllättäen Ouluun piilouduttuaan lentokoneen laskutelineeseen.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Cevirel raottaa kopan kantta ja ottaa Messin käteensä tottunein ottein. Siivet puristetaan kevyesti suppuun.

Jalassa linnulla on rengas, jossa lukee sen syntymävuosi, maa ja oma numero – ihan siltä varalta, jos se sattuisi pyrähtämään uusiin seikkailuihin.

Kanarialta alkuperäiseltä omistajaltaan karatessaan lintu oli yksivuotias. Ei ole tarkkaa tietoa, miten se päätyi lentokoneen laskutelineen väliin, mutta Cevirel arvelee sen säikähtäneen jotakin ja piiloutuneen.

Alkuperäinen omistaja tavoitettiin, mutta hän oli valmis luopumaan siitä, mikäli Suomesta löytyisi viestikyyhkysharrastaja, joka voisi ottaa sen hoteisiinsa.

Ja löytyihän se. Cevirel päätti ottaa sen omaan kyyhkyslakkaansa omakotitalonsa pihapiiriin. Hän halusi kuitenkin vaihtaa linnun nimen Juan Carlosista Messiksi, ihailemansa jalkapallotähden mukaan.

Varsin miehisistä nimistään huolimatta lintu on naaraspuolinen.

Ensin Cevirel arkaili päästää lintua lennolle, mutta huomasi varsin pian, että se oli sopeutunut uuteen kyyhky-yhteisöönsä.

Mehmet Cevirel pitelee kädessään vuonna 2018 syntynyttä Messi-kyyhkyä.
Mehmet Cevirel pitelee kädessään vuonna 2018 syntynyttä Messi-kyyhkyä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viesti- eli kirjekyyhkyt ovat kiehtoneet Cevireliä jo nuoresta lähtien. Ensimmäiset kyyhkynsä hän hankki teini-ikäisenä kotimaassaan Turkissa.

– Kotimme naapurissa oli viestikyyhkyjä, ja ihailin niitä velipojan kanssa. Seurasimme kiinnostuneina, kuinka linnut lensivät talon ympärillä ja laskeutuivat välillä katolle. Kerran jopa putosin katolta 2,5 metristä, kun seurasin kyyhkyjä niin tarkkaan, Cevirel kertoo.

Hän päätti ostaa naapurilta neljä viestikyyhkyä omilla tienesteillään.

– Kahden tai kolmen vuoden päästä isä ilmoitti, ettei halua taloonsa kyyhkyjä. Kerran kun tulimme veljeni kanssa kotiin, kyyhkyjä ei enää ollut. Isä oli antanut ne pois. Sanoin isälle, että jos minulla joskus on oma talo, aloitan heti kyyhkysharrastuksen.

Tausta

Viesti- eli kirjekyyhkyt

Erinomaisen suuntavaiston omaavia kyyhkyjä on käytetty tuhansien vuosien ajan viestinviejinä ja tiedustelutehtävissä esimerkiksi sodissa mutta eri tehtävissä myös rauhan aikana. Kyyhkyä on pidetty myös rauhan ja rakkauden symbolina.

Nykyään viestikyyhkyjen kasvatus on lähinnä harrastustoimintaa. Kyyhkyjä saatetaan tilata myös juhliin, kuten häihin.

Lintujen kasvatus vaatii erillisen luvan, ja ne on rokotettava joka vuosi esimerkiksi lintuinfluenssaa vastaan.

Viestikyyhkyt suunnistavat Maan magneettikentän ja tiettyjen maamerkkien avulla.

Viestikyyhkyt elävät keskimäärin 10–12 vuotta, enimmillään 16 vuotta.

Kyyhkyn hinta riippuu sen nopeudesta. Niiden hinta liikkuu tyypillisesti kymmenestä eurosta satoihin euroihin. Nopeimmista viestikyyhkyistä on maksettu maailmalla jopa kaksi miljoonaa.

Suurimmat viestikyyhkykisat järjestetään Keski-Euroopassa, joissa palkkiosummat saattavat olla satoja tuhansia euroja. Myös Suomessa järjestetään viestikyyhkyjen SM-kisoja.

Lähde: Suomen viestikyyhky-yhdistys.

Vuonna 2004 Cevirel muutti turkkilaisen vaimonsa kanssa Suomeen ja Ouluun yrittäjäveljensä perässä. Kyyhkyhaave oli kuitenkin työnnettävä syrjään, sillä kaupunkiasunnossa harrastus ei ollut mahdollinen.

– Näin joka toinen viikko unta, jossa otin lintuja kiinni ja sitten vapautin. Kun aloitin harrastuksen uudelleen, en näe sellaisia unia kuin harvoin. Minulla pitää olla kyyhkyjä.

Haave kyyhkylästä toteutui viimein vuonna 2018, kun Cevirel osti vanhan omakotitalon Haukiputaalta.

– Jo seuraavana päivänä ostin ensimmäiset kyyhkyt.

Tällä hetkellä Cevirelillä on 35 viestikyyhkyä, joita hän kouluttaa sen mitä töiltään ehtii.  Ravintolayrittäjän aika on kuitenkin kortilla.

– Teen pitkiä työpäiviä: viikonloppuna 18-tuntisia päiviä ja arkisin 12-tuntisia. Kyyhkyt tuovat elämääni rauhaa. Aina kun tulen lintujen luo, tuntuu hyvälle ja stressi lähtee.

Nämä kyyhkyt on asetettu kuljetuskoppaan, josta ne pääsevät pian lentoon.
Nämä kyyhkyt on asetettu kuljetuskoppaan, josta ne pääsevät pian lentoon.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Linnut on ruokittava kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Lisäksi ne tarvitsevat vettä ja kivimursketta ruuan hienontamiseen.

Kun lintuja on paljon, ruokaakin kuluu. Viikossa siemenseosta menee 18–25 kiloa, talvisin hieman enemmän. Lisäksi Cevirel antaa kyyhkyilleen vitamiinia sekä välillä hernettä ja maissia.

Kyyhkyjen kouluttaminen tapahtuu vapaalentojen ja ruuan avulla.

Pihalla kyyhky ei Cevirelin mukaan mene koskaan hukkaan. Se tietää myös, milloin sen pitää mennä omaan häkkiin. Siellä sitä odottaa ruokapalkinto.

Mehmet Cevirel tunnistaa kaikki kyyhkynsä myös nimeltä. Kyyhkyjen kiinni saaminen on haastavaa kokeneelle harrastajallekin. Jokaisella linnulla on tunnisterengas jalassa. Kyyhkyillä on iso häkki varastorakennuksen päässä. Osa kyyhkyistä odottaa puisessa kuljetuskopassa lentoon lähtöä. Valkoisia kyyhkyjä halutaan myös erilaisiin tapahtumiin. Häkissä kyyhkyillä on omat tähystyspaikkansa.
Mehmet Cevirel tunnistaa kaikki kyyhkynsä myös nimeltä. Kyyhkyjen kiinni saaminen on haastavaa kokeneelle harrastajallekin.
Mehmet Cevirel tunnistaa kaikki kyyhkynsä myös nimeltä. Kyyhkyjen kiinni saaminen on haastavaa kokeneelle harrastajallekin.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kyyhkyt kiintyvät kotilakkaansa, kunhan ne vain saavat välillä lentää vapaasti pihalla.

Koulutus aloitetaan linnun ollessa 21–30 päivän ikäinen, jolloin se aloittaa myös lentämisen. Nuorten kyyhkyjen lentomatkat pidentyvät pikkuhiljaa: ensin ne lentävät vain pihapiirissä.

Yli kolmen kuukauden ikäistä kyyhkyä koulutetaan kuljettamalla se tietyn matkan päähän ja päästämällä sitten vapaaksi. Etäisyyttä kasvatetaan vähitellen: ensin lintu viedään 5–8 kilometrin päähän, sitten esimerkiksi 15 kilometrin päähän, ja lopulta matkat pidentyvät jopa satoihin kilometreihin.

– Otan lintuja aina mukaan, kun menemme Haukiputaalta Oulun keskustaan. Kyyhky tulee aina takaisin eikä mene hukkaan, ellei haukka tule vastaan tai tapahdu jotain muuta. Yleensä kyyhky tulee samana päivänä takaisin, joskus lintu on tullut vasta seuraavana päivänä.

Kyyhkyn siiven väritys on kauniin kirjava.
Kyyhkyn siiven väritys on kauniin kirjava.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Muutamat Cevirelin linnut ovat lentäneet Haukiputaalle Helsingistä saakka. Matka on taittunut 7–10 tunnissa.

Kun linnut sitten palaavat, on palkinnon oltava valmis, jotta ne haluavat tulla kotiin jatkossakin.

Fakta

Mehmet Cevirel

Yrittäjä.

Asuu Haukiputaalla.

Perheessä vaimo ja 7-, 10- ja 13-vuotiaat tyttäret.

Muutti Suomeen vaimonsa kanssa vuonna 2004.

Harrastanut viestikyyhkyjä Suomessa vuodesta 2018 lähtien. Omistaa 35 viestikyyhkyä, joista 20 on koiraita ja 15 naaraita.

Yksi Cevirelin linnuista, kuusivuotias Maraton, voisi lentää peräti 1 200 kilometriä.

Lintujen lentonopeus vaihtelee: jotkut niistä lentävät 60–80 kilometriä tunnissa, nopeimmat niistä yltävät sadan kilometrin tuntinopeuteen.

Tehdäänpä pieni testi Haci-nimisellä linnulla. Kiinnitämme sen jalkaan viestin, jossa välitämme terveiset kaupungista.

Viemme linnun Haukiputaan keskustan tuntumasta Oulun Pokkitörmälle, jossa vapautamme sen kello 16.54. Lintu pyrähtää välittömästi lentoon.

Pian kännykkään tulee kuvallinen viesti: Haci on palannut kotiin kello 17.17 ja terveisemmekin ovat tulleet perille.

– Hyvä aika, Cevirel kommentoi.

Kyyhkyslakka sijaitsee piharakennuksessa. Sen päädyssä on iso häkkiosa ja toisessa päässä on sisähäkki.

Kyyhkyset kestävät hyvin kylmää, mutta talvella Cevirel ottaa linnut sisään. Kun pakkasta on yli 30 astetta, hän laittaa lämpöpatterit päälle.

Viestikyyhkyt viihtyvät ulkohäkkinsä katolla. Mehmet Cevirelin valkoisia kyyhkyjä tilataan toisinaan myös häihin.
Viestikyyhkyt viihtyvät ulkohäkkinsä katolla. Mehmet Cevirelin valkoisia kyyhkyjä tilataan toisinaan myös häihin.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Lintujen lisääntymistä Cevirel kontrolloi laittamalla pesään keinomunan. Silloin pesään ei munita.

– Pitää hieman juksata heitä, sillä muuten lintuja olisi helposti pian jopa 200–300.

Suomessa on Cevirel mukaan noin kolmekymmentä viestikyyhkyharrastajaa, mutta Oulun alueella on hänen lisäkseen vain yksi harrastaja.

Cevirel on myös osallistunut viestikyyhkykilpailuihin Suomessa, mutta toistaiseksi hän on lopettanut kilpailemisen ajanpuutteen vuoksi.

Kopasta kuuluu malttamatonta rapinaa ja kujerrusta. Kun Cevirel avaa kannen, Messi ja kumppanit pyrähtävät lentoon, kaartelevat hetken talon ympärillä ja häipyvät näköpiiristä.

– Näiden kanssa on kiva olla. Kun tämän harrastuksen kerran aloittaa, sitä ei voi lopettaa.

Mehmet Cevirelille kyyhkyt ovat tärkeä harrastus, jossa työasiat unohtuvat ja mieli rauhoittuu.
Mehmet Cevirelille kyyhkyt ovat tärkeä harrastus, jossa työasiat unohtuvat ja mieli rauhoittuu.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Ilmoita asiavirheestä