Kempeleläinen Seppo J.A. Karppinen kohtasi hiihtoretkellään merenjäällä Oulun Oritkarin edustalla kummallisen näyn.
Jäästä oli paljastunut kuolleita simpukoita kymmenittäin. Aurinko oli sulattanut jään tummien simpukoiden päältä.
Simpukoita oli noin hehtaarin alalla parin sadan metrin päässä rannasta.
– Ihan säikähdin, että pitäisikö ne kerätä pois, Karppinen kommentoi.
Hän ei havainnut lähellä avantoja, joista esimerkiksi piisamit olisivat saattaneet kantaa simpukoita jäälle.
Rantapohja uutisoi, että myös Halosenlahdella Martinniemessä on havaittu suuri määrä jäätyneitä ja kuolleita simpukoita jään päällä.
Tutkija Katriina Könönen Suomen ympäristökeskuksesta tunnistaa kuolleet simpukat järvisimpukoiksi. Hän kummastelee simpukoiden joukkokuolemaa ja kertoo ilmiön olevan aika harvinainen.
Könönen epäilee, että jäälle joutuneet simpukat ovat olleet hyvin matalissa, pehmeäpohjaisissa merenlahdissa. Niissä vesi on ollut syksyllä jäiden tulon aikoihin todella matalalla. Pakkanen on ehtinyt tuolloin jäädyttää lahdet pohjaan saakka.
Veden noustua simpukat ovat nousseet jään mukana pohjasta. Nyt auringon lämmittäessä simpukat paljastuvat jäästä.
– Joskus piisamit saattavat kanniskella kevättalvella simpukoita jäälle, mutta silloin pitäisi olla jossain kohtaa sulaa. Ainakin osa simpukoista olisi tuolloin syötyjä, eli olisi pelkät kuoret jäljellä, Könönen kertoo.
Järvisimpukat elävät 10–20 vuotta. Könösen mukaan kuvassa olevat yksilöt ovat useamman vuoden ikäisiä.
Tuho voi vaikuttaa Perämeren matalien lahtien simpukkakantaan paikallisesti. Joksikin aikaa simpukoiden määrä voi vähentyä.
– Uskoisin, että lähialueelta ja syvemmistä vesistä tulee otollisille pohjille uusia yksilöitä.
Könösen mukaan rehevöitymistä jossain määrin sietävien, yleisten lajien populaatiot elpyvät hyvin muutamissa vuosissa.
Järvisimpukat ovat selvästi yleisempiä kuin erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut, jotka ovat olleet julkisuudessa jokituhojen vuoksi.
Raakku on hyvin hidaskasvuinen, pitkäikäinen ja vaatelias virtavesilaji.
– Raakku on myös lisääntymisessään riippuvainen lohikaloista. Järvisimpukoiden toukkavaiheelle kelpaavat isäntäkaloiksi monet yleiset jokapaikan lajit, kuten kolmi- ja kymmenpiikki, ahven- ja särkikalat, Könönen vertaa.