Mat­kai­lu­yrit­tä­jät pet­tyi­vät, vaikka Posio antoi kriit­ti­sen lau­sun­non tuu­li­puis­tos­ta Rii­si­tun­tu­rin naa­pu­ris­sa – Tästä on kyse

Maisemia Riisitunturin laelta. Kuvituskuva.
Maisemia Riisitunturin laelta. Kuvituskuva.
Kuva: Juho Niemelä

Posion kunnanhallitus antoi kriittisen lausunnon Riisitunturin lähelle suunnitellusta tuulipuistosta, mutta matkailuyrittäjille se ei riittänyt.

Esimerkiksi Riisitunturin kupeessa, Tolvan kylässä herkkupuotia ja kahvilaa pyörittävä yrittäjä Ritva Korpihilla koki tulleensa petetyksi, kun kunta ei antanut Kuusamon kaupungille tyrmäävää ja hanketta vastustavaa lausuntoa heti alkumetreillä.

Kyseessä on siis Kuusamon kaupungin kaavoitusprosessi Nuunajärvellä, johon Posion kunta ottaa nyt kantaa.

Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö viittaa kunnanhallituksen yksimielisesti antamaan lausuntoon ja sanoo, että kunta suhtautuu erittäin kriittisesti Riisitunturin lähialueelle suunniteltavaan tuulipuistoon ja lainaa lausunnosta tekstin kohtaa, jossa todetaan sanatarkasti:

Posion kunta pitää tärkeänä sitä, että tuulivoimapuistot sijoitetaan paikkoihin, joissa niiden vaikutukset eivät kohdistu arvokkaisiin luontokohteisiin ja matkailuelinkeinon käyttämille alueille.

Jääskö myöntää, että hallituksen lausunnossa olisi kyllä voitu ottaa vielä tiukempikin kanta, ja hän ymmärtää siinä suhteessa matkailuyrittäjien mielipiteitä ja huolta.

– Posion matkailulle, matkailuyrittäjille ja mökkiläisille Riisitunturin merkitys on suuri. Kansallispuisto on noussut yhdeksi Suomen suosituimmista retkeilykohteista. Riisitunturi ja lähettyvillä sijaitsevat Kitkajärvi, molemmat näistä ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, Jääskö viittaa edelleen Posion kunnan antamaan lausuntoon.

Jääskö huomauttaa, että Posion kunnanhallituksen lopulliseen lausuntoon kirjattiin lisäksi, että Posion matkailulle, matkailuyrittäjille ja mökkiläisille Riisitunturin merkitys on erittäin suuri.

Lisäksi kirjattiin, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyselostus (YVA) on vanhentunut toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi: Muun muassa tie, paikoitusalue ja alueen reitit on kunnostettu, matkailijoiden määrä on kasvanut sekä uusia yrityksiä on perustettu. Kunnan lausunnon mukaan YVA-selostus on hyvä päivittää tätä päivää vastaavaksi.

Hankealueen etäisyys Rukalle on noin 25 kilometriä. Riisitunturin kansallispuisto rajautuu kaava-alueeseen sen luoteisreunassa. Riisitunturin laelta lähimmät voimalat ovat linnuntietä 9 kilometrin päässä.
Hankealueen etäisyys Rukalle on noin 25 kilometriä. Riisitunturin kansallispuisto rajautuu kaava-alueeseen sen luoteisreunassa. Riisitunturin laelta lähimmät voimalat ovat linnuntietä 9 kilometrin päässä.
Kuva: Liubov Alekseeva

Kaavaprosessi etenee nyt seuraavaan vaiheeseen. Aikooko Posion kunta siis ottaa jatkossa uudelleen kantaa kaavaan?

– Kuntana jäämme seuraamaan, tuleeko kaavasuunnitelmiin muutoksia. Posion kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitusprosessin myöhemmissäkin vaiheissa, Jääskö sanoo.

– Kaavan lopullinen hyväksyminen tulee vasta kaavaprosessin loppuvaiheessa. Sitten on vielä valitusajat, tämä on vielä pitkä prosessi, Jääskö lisää.

Jääskön mukaan Nuunajärven tuulivoimahanke on saanut julkisuudessa joillekin syntymään mielikuvan, häneen otettujen yhteydenottojen perusteella, että Posion kunta itse olisi rakentamassa tuulivoimaa Riisitunturin läheisyyteen ja myös, että Posio olisi jo hyväksynyt kaavan.

– Mielikuva on voinut syntyä siitä, kun julkisuudessa on puhuttu, että tuulivoimapuisto tulee Riisitunturin läheisyyteen, ja on ilmeisesti oletettu alueen kuuluvan Posion kunnan puolelle. Suunnittelualue on siis kokonaan Kuusamon puolella, mutta Riisitunturin kansallispuisto rajautuu kaava-alueeseen sen luoteisreunassa, Jääskö selvittää.

Jääskön mukaan Posion kunnan puolelle, Rovaniementien lähistölle, Murtotunturiin rakennetut 21 voimalaa ovat hyvä esimerkki siitä, että tuulivoimaa voidaan rakentaa matkailukuntana itseänsä markkinoivaan Posion kuntaan, kun voimalat eivät häiritse matkailuelinkeinoa.

– Murtotunturin tuulivoimapuisto on etäällä suosituksi nousseesta Korouomasta, eivätkä voimalat häiritse Korouoman luontoarvoja, Jääskö sanoo.

– Korouoma on uoma, mutta Riisitunturi on tunturi. Se on siis sanottava, että voimaloiden sijoittelulla on erittäin suuri tekijä, mihin niitä voidaan pystyttää, etteivät ne häiritse matkailuelinkeinoa, luontoarvoja ja asumisen edellytyksiä alueella.

Kommentti: Kansallispuistoille suojavyöhyke?
Erkko Ahola

Kuusamon Nuunajärven tuulivoimahankkeen kaavasta erittäin kriittisen lausunnon antaneeseen Posion kunnanhallituksen lausuntoon monet posiolaiset matkailuyrittäjät olisivat halunneet sisällyttää selkeän kannan siitä, että Posion kunta vastustaa tuulivoiman rakentamista Riisitunturin kansallispuiston läheisyyteen.

Useampi posiolainen matkailuyrittäjä sanoi minulle, että kunnan olisi pitänyt ottaa heti paljon tiukempi kanta. Yrittäjien mukaan lausunnon saattoi tulkita niin, että kunta on sitten hyväksymässä myös lopullisen kaavan.

Kyseessä on siis Kuusamon kaupungin kaavoitusprosessi, johon Posion kunta ottaa nyt kantaa.

Haastatellessani Posion kunnanjohtaja Pekka Jääsköä juttuuni, Jääskö viittasi kunnanhallituksen yksimielisesti antamaan lausuntoon ja sanoi, että kunta suhtautuu erittäin kriittisesti Riisitunturin lähialueelle suunniteltavaan tuulipuistoon ja lainasi lausunnosta tekstin kohtaa, jossa todetaan sanatarkasti: ”Posion kunta pitää tärkeänä sitä, että tuulivoimapuistot sijoitetaan paikkoihin, joissa niiden vaikutukset eivät kohdistu arvokkaisiin luontokohteisiin ja matkailuelinkeinon käyttämille alueille.”

Jääskö myönsi, että hallituksen lausunnossa olisi kyllä voitu ottaa vielä tiukempikin kannanotto.

Pitäisikö kansallispuistoille olla suojavyöhyke? Siis vaikkapa 30 kilometrin levyinen suojavyöhyke mitattuna kansallispuiston suojelualueen ulkorajalta poispäin. Suojavyöhykkeelle ei saisi rakentaa tuulivoimaa, mutta alueen metsää voitaisiin hakata.

Tällaista suojavyöhykettä ei ole kirjattu lakiin. Veikkaanpa, että ympäristöministeriön luontoympäristöosasto joutuu tähän ottamaan kantaa lähivuosina, kun tuulivoimaloita nousee kuin sieniä sateella sinne tänne, myös kansallispuistojen läheisyyteen.

Nuunajärven tuulivoimapuiston suunnittelualue on kokonaan Kuusamon puolella, mutta Riisitunturin kansallispuisto rajautuu kaava-alueeseen sen luoteisreunassa.

Miten kansallispuistoista siintävät maisemanäkymät pitäisi käsittää ja selittää?

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vuonna 2021 valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan julkaisun (VAMA 2021) mukaan Riisitunturin kansallispuisto ja myös lähettyvillä sijaitseva Kitkajärvi ovat molemmat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Julkaisussa todetaan, että valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Suomen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia.

Jos tuulivoimaloiden rakentamista ja niiden alueelleen tuottamaa taloudellista hyvinvointia tarkastellaan kylmästi vain matemaattisilla luvuilla, niin on aivan selvää, että rahaahan ne voimalat tuottavat. Esimerkiksi Posion kunnan talous ilman tuulivoimasta saatuja verotuloja olisi haastavassa tilanteessa. Posion kunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa, kiitos tuulivoimatulojen, joita kilahtaa kunnan kassaan vuosittain lähes 900 000 euroa.

Ilmoita asiavirheestä