Mar­ti­moaa­vas­ta kan­sal­lis­puis­to­esi­tys – Pai­kal­lis­ten lin­tu­har­ras­ta­jien mie­les­tä soi­den­suo­je­lu­alueen status ei enää riitä

Kemi-Tornion Lintuharrastajat on esittänyt ympäristöministeriölle, että nykyinen Martimoaavan soidensuojelualue muutettaisiin kansallispuistoksi.

Laajoista aapasoistaan tunnettu Martimoaavan suojelualue tarjoaa aina mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa.
Laajoista aapasoistaan tunnettu Martimoaavan suojelualue tarjoaa aina mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa.
Kuva: Juhani Jaakkola

Paikalliset lintuharrastajat esittävät Martimoaapaa kansallispuistoksi. Kemi-Tornion Lintuharrastajien (Xenus) puheenjohtaja Allan Hamarin mukaan puistoesitystä on mietitty jo pidempään yhdistyksen hallituksessa. Sen kanta on, että Martimoaavan suokokonaisuudet ansaitsevat 2000-luvun statuksen – pelkkä soidensuojelualue ei enää kanna.

Hamari korostaa, että perustettava kansallispuisto olisi yhdessä Perämeren kansallispuiston kanssa merkittävä kokonaisuus.

– Puisto tarjoaisi alueen väestölle turvallisen ja monipuolisen lähiretkeilyalueen, joka palvelisi niin liikunnan, päiväretkeilyn, vaelluksen, marjastuksen kuin kalastuksenkin tarpeita. Lintuharrastajille alue on yksi tavoitelluimmista unelmakohteista.

Martimoaavan soidensuojelualue perustettiin 40 vuotta sitten. Jos alueen status ja puiston toimintasysteemi nostetaan kansallispuisto-luokkaan, moni asia muuttuu, mutta edelleenkin se olisi kaikille avoimeksi tarkoitettu luonnonsuojelualue.

Martimoaapa on laaja soidensuojelualue, jonka luoteislaidalla kohoaa Penikoiden vaarajono. Kuva Keski-Penikan näkötornista aapasoiden suuntaan.
Martimoaapa on laaja soidensuojelualue, jonka luoteislaidalla kohoaa Penikoiden vaarajono. Kuva Keski-Penikan näkötornista aapasoiden suuntaan.
Kuva: Juho Maijala

Hamari muistuttaa, että ehdotettu kansallispuisto on yksi Pohjois-Suomen tärkeimmistä suoluonnon suojelukohteista. Kansallispuistona Martimoaavan matkailullinen vetovoima kasvaisi merkittävästi.

Xenuksen varapuheenjohtaja Tuomo Karplund näkee esitetyn puiston vahvuudeksi myös hyvän sijainnin matkailijavirtojen liikkumisen kannalta.

– Elämysmatkailussa ovat viime vuosina lisääntyneet pitkät reitit, joiden varteen mahtuu monia kohteita. Martimoaapa sopii hyvin tällaiseen ketjuun.

Xenuksen puistoehdotus on Karplundin saaman tiedon mukaan vastaanotettu ympäristöministeriössä.

Tuomo Karplund (vas.), Jouko Kärkkäinen ja Allan Hamari ovat Martimoaavan kansallispuistoesityksen kannalla.
Tuomo Karplund (vas.), Jouko Kärkkäinen ja Allan Hamari ovat Martimoaavan kansallispuistoesityksen kannalla.
Kuva: Juhani Jaakkola

Xenuksen hallituksen jäsen Jouko Kärkkäinen pitää puistohanketta koko Meri-Lapin kehitykselle arvokkaana asiana.

Luonnosta elämyksiä ja virkistystä saavia ihmisiä voidaan Kärkkäisen näkemyksen mukaan ohjata kestävällä tavalla luontokohteiden äärelle.

– Martimoaavan soidensuojelualue on 2000-luvulla saanut poluilleen ja pitkoksilleen 13 000–17 000 vuosittaista kävijää. Kun liikkuminen kanavoidaan kestävästi ja vetovoimaa riittää, kävijämäärä voi kasvaa moninkertaiseksi, mikä toisi mukavasti taloudellista vaikutusta koko alueelle.

Soidensuojelualue

Martimoaapa kansallispuistoksi

Kansallispuistoksi esitetyn alueen pinta-ala on 13 400 hehtaaria.

Alue olisi Meri-Lapin toinen kansallispuisto Perämeren ohella.

Puisto noudattelisi vuonna 1981 perustetun soidensuojelualueen rajoja.

Alue on Pohjois-Suomen tärkeimpiä suoluontokohteita, josta löytyy monipuolinen eläimistö ja kasvillisuutta.

Martimoaavan linnustossa on uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.

Tärkeä linnuston muuttokäytävä ja pesimäalue.

Metsissä eri-ikäistä puustoa – myös vanhaa.

Metsähallituksen mukaan alueella kävi viime vuonna 17 100 kävijää.

Suojelualue on Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden hoidossa.

Ilmoita asiavirheestä