Maan­jä­ris­tys herätti pai­kal­li­sia varhain tors­tai­aa­mu­na Kuu­sa­mos­sa – Seis­mi­ses­ti ak­tii­vi­nen alue on tut­ki­joi­den aar­re­ait­ta

Seismologian instituutille tuli aamupäivän aikana kymmeniä havaintoja ja kuvailuja järistyksestä.

Kallioperä liikehti Kuusamossa varhain torstaiaamuna. Kuvituskuva.
Kallioperä liikehti Kuusamossa varhain torstaiaamuna. Kuvituskuva.
Kuva: Jussi Väätäinen

Seismologian instituutin mittarit värähtivät torstaiaamuna hieman ennen kuutta, kun Kuusamossa todettiin 2.0 magnitudin maanjäristys.

Ilmiö ei ole harvinainen, sillä Kuusamo on ollut seismisesti aktiivista aluetta jo vuosikymmenien ajan.

Useimmiten järistykset kuitenkin jäävät alle kahteen magnitudiin.

– Kahden järistyksiä ei hirveästi ole, mutta ei se ihan tavatontakaan ole. Kuusamossa järisee suomalaisen mittapuun mukaan kohtuullisen usein, Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen kertoo.

Paikalliset tunsivat järistyksen nahoissaan. Seismologian instituutille tuli aamupäivän aikana kymmeniä havaintoja ja kuvailuja järistyksestä.

Tapahtunutta on kuvailtu muun muassa ukkosen jyrinää muistuttavaksi tärinäksi. Osa ihmisistä on luonnehtinut tunnetta sellaiseksi, että painava rekka tai juna olisi mennyt talon ohi.

Keskustelu aiheen ympärillä on ollut vilkasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.

– Monet ihmiset heräsivät järistykseen. Kakkosen järistys on sen verran voimakas, että siihen herää, Heinonen sanoo.

Järistyksen keskus eli episentrumi sijaitsi Kuusamon Nissinvaaran lähettyvillä 29 kilometrin syvyydessä.

Maa on järissyt Kuusamossa 2000-luvulla 5–25 kertaa vuodessa, mutta tavallisesti ihmiset eivät havaitse järistyksiä, sillä useimmiten ne ovat sen verran pieniä ja tapahtuvat kauempana asutuksesta kuin torstainen järistys.

Alue on seismisesti aktiivinen vanhemman ja nuoremman kallioperän risteämiskohdan takia. Heinonen puhuu tektonisista laatoista, kansankielellä mannerlaatoista.

– Järistykset liittyvät isojen tektonisten laattojen liikkeisiin ja niistä aiheutuviin jännitystiloihin. Kun Atlantin keskiselänteen kaksi tektonista laattaa erkaantuvat toisistaan, syntyy uutta maankuorta ja painetta tulee meille asti. Se vaikuttaa paikallisesti kallioperän jännityskenttään.

Kuusamon lisäksi Suomessa havaitaan silloin tällöin maanjäristyksiä Kymenlaakson rapakivialueella.

Onko Kuusamo seismologien aarreaitta?

– On se suomalaisittain, Kymenlaakson lisäksi. Vähän paha, kun olen itse Kymenlaaksosta kotoisin...

Hetken puntaroituaan Heinonen tuomitsee Koillismaan ja Kymenlaakson välisen kaksintaistelun tasapeliksi.

Kuusamo saa kuitenkin erityismaininnan. Seismologian instituutilla on alueella useampi pysyvä asema.

– Kuusamo on ollut kiinnostuksen kohteena jo vuosikymmenien ajan. Sen takia siellä on pysyvämpiä asemia, jotka ovat rekisteröineet järistyksiä hyvinkin pitkään. Siinä mielessä se on aarreaitta.

Ilmoita asiavirheestä