Pitääkö valtion luopua joistain retki- ja luontokohteistaan ilman lisärahoitusta? Metsähallituksen luonto- ja eräpalvelut toivoo pysyvää 7,5 miljoonan korotusta perusrahoitukseensa, joka on nykyisin 47 miljoonaa euroa.
Kuluneella hallituskaudella kohteita on rakennettu ja kunnostettu miljoonien eurojen kertaluontoisilla lisärahoituksilla. Kun rahoitus putoaa neljän vuoden takaiselle tasolle tai jopa pienenee, vaihtoehdoksi kerrotaan retkikohteiden karsiminen.
– Se tarkoittaa, että joudutaan miettimään kuinka laajaa luonto- ja retkeilypalveluverkostoa pystytään ylläpitämään. Eli tiukempaa priorisointia ja jopa luopumista, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo.
Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi purkamalla taukopaikkoja, tai purkamalla pois elinkaarensa päähän tulleet pitkospuut sen sijaan, että tilalle tehtäisiin uudet. Janssonin mukaan yksittäisestä taukopaikasta luopuminenkin säästää merkittäviä summia ajan kuluessa, sillä ne vaativat jatkuvaa huoltoa, polttopuutäydennystä ja pieniä korjauksia.
Mitään suunnitelmia retkikohteista karsimisesta ei ole. Jansson pitää kuitenkin todennäköisempänä, että säästöjä haettaisiin luopumalla jostain laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisistä reiteistä ja taukopaikoista sieltä täältä.
Ensin karsittavien kohteiden valinta on monimutkaisempaa kuin katsoa kävijämäärätaulukosta missä kohteissa käy vähiten ihmisiä. Esimerkiksi Lapin listatuista kohteista vähiten kävijöitä keräsi Kaihuanvaara-Kivaloiden alue Rovaniemellä, jossa käyntejä tilastoitiin vain 5 800 viime vuonna.
Janssonin mukaan suosio on vain yksi asia, jota valintoja tehtäessä tarkasteltaisiin. Toinen on merkitys paikalliselle matkailuelinkeinolle: Jonkin alueen matkailu saattaa olla täysin riippuvainen yksittäisestä retkikohteesta, vaikka siellä ei kävisi suuria yleisömassoja.
Sen lisäksi retkikohteet ja -reitit ohjaavat yleisöä tiettyihin paikkoihin, eli suojaavat ympäröivää luontoa ihmismassoilta. Siksi ainakin suosittujen polkujen ylläpidosta ei voi luopua.
Janssonin mukaan kansallispuistoja, jotka ovat luontopalvelujen lippulaivakohteita, ylläpidetään viimeiseen asti. Vuodesta toiseen vähiten kävijöitä kerännyt Perämeren kansallispuisto Kemin ja Tornion edustalla on siis todennäköisesti turvassa, vaikka retkikohteista luovuttaisiin jossain muualla.
Luontomatkailun hyödyt miljardiluokassa
Luontopalvelut nostaa esille myös luontomatkailun taloudellisia hyötyjä. Sen arvion mukaan retkeilijöiden vaikutus paikallistaloudelle oli yhteensä vajaat 392 miljoonaa euroa vuonna 2022. Työllisyysvaikutus laskettiin vajaaksi 1 500 henkilötyövuodeksi.
Näiden laskelmien ja asiakastutkimusten perusteella Jansson sanoo, että jokainen retkikohteisiin sijoitettu euro tuo takaisin kymmenen euroa.
– Ja se tulee vielä verorahoina takaisin. Se on aika hyvä investointi monelta kantilta.
Suomalaisten liikkumattomuuden kustannuksista tuli puheenaihe tammikuussa, kun UKK-instituutti arvioi sen hintalapuksi yli kolme miljardia euroa vuodessa. Janssonin mukaan luontomatkailun terveyshyötyjä on selvitetty asiakastutkimuksissa.
– Kun on kysytty, miten arvokkaaksi asiakas kokee luonnon terveysvaikutukset, kokonaisarvo on 850 miljoonaa euroa per vuosi.
Lisäksi Jansson mainitsee luontopalveluiden tekemän monimuotoisuus- ja ennallistamistyön. Esimerkiksi aiemmat ennallistamisinvestoinnit voivat valua hukkaan, jos raivattujen kohteiden annetaan rahoituksen puutteessa kasvaa umpeen.
Kuluneiden neljän vuoden aikana retkikohteiden korjausvelkaa paikattiin suurilla, kertaluontoisilla summilla. Janssonin mukaan luontopalveluissa ollaan kiitollisia lisärahoituksesta, mutta perusrahoituksen korotuksella toimintaan saataisiin suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta.
Janssonin mukaan kohteita voisi ylläpitää halvemmalla perusrahoituksen turvin, kun kohteet eivät pääsisi välissä niin huonoon kuntoon. Jatkuvuus vähentäisi Janssonin mukaan myös henkilöstön kuormitusta.
Keskiviikkona julkaistujen tilastojen mukaan valtion luonto- ja retkikohteissa käytiin viime vuonna reilut 7,4 miljoonaa kertaa. Metsähallituksen luontopalvelut ennakoi, että luontokohteiden kävijämäärä pysyy ennallaan tai kasvaa vuonna 2023. Viime vuonna Metsähallituksen kohteiden kävijämäärä putosi yli miljoonalla käynnillä ennätysvuoteen 2021 verrattuna, eli vajaat 13 prosenttia.
Luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan epävarma taloustilanne on yleensä lisännyt luontokohteissa käyntiä, kun ulkomaanmatkailu vähenee. Lisäksi ihmiset hakeutuvat kriisiaikoina luontoon, mikä näkyi erityisesti korona-aikana.
Janssonin mukaan kävijämäärän lasku viime vuonna selittyy osin sillä, että ulkomaanmatkailu oli jälleen mahdollista parin vuoden tauon jälkeen. Lisäksi tapahtumatarjonta eri puolilla Suomea vilkastui.
Samalla kallistuneet hinnat pienensivät kokonaiskävijämääriä erityisesti syrjäisissä luontokohteissa, vaikka monissa kaupunkien lähikohteissa ne jopa kasvoivat.
Tämä ilmiö voi toistua myös vuonna 2023, kun polttoaineiden ja energian hinnat ovat korkeat: Lapin syrjäisiin kohteisiin matkustaminen voi vähentyä, mutta kasvua on odotettavissa etenkin isojen kaupunkien lähiretkikohteissa.