Haava, nirhauma, rakko. Hyönteisen pisto tai liian kuuma nokipannukahvi. Vatsanväänteitä tai päänsärkyä. Luonnossa retkeillessä voi sattua monenlaista pikkuharmia, joihin apu löytyy läheltä.
Rovaniemeläisen, eläkkeellä olevan agrologin ja luonnontuotetoimialakehittäjän Irja Mäkitalon mukaan innostus luonnonlääkintään menee aaltoina. Nyt on menossa buumi.
Mäkitalo korostaa, ettei hän missään nimessä vähättele lääketiedettä. Yhdessä tuttujen lääkäreiden kanssa hän on miettinyt, kuinka immuniteettia ja hyvää oloa voi vahvistaa. Järjen kanssa pitää tehdä, Mäkitalo sanoo ja muistuttaa, että aina enemmän ei ole parempi.
Ihmisen mieli on valtava instrumentti, hän huomauttaa, joten uskominen siihen, että luonnonkasvit auttavat, toimii. Summittaista uskomista mihin tahansa hän ei kannata.
Luonnonkasvit eivät ole standardoituja, mutta eivätpä ole ihmisetkään. Ennen kuin pääsemme retkeilyteemaan, Mäkitalo muistuttaa, että kasvien vaikutus voi alkaa hitaammin, joten itseään pitää kuunnella ja tehdä tarvittaessa korjauksia.
– Aistimisen pitää olla toisenlaista. Mieluummin pikkuisen varovaisesti kannattaa lähteä tähän mukaan.
Esimerkiksi jos yrteistä meinaa keitellä teetä, sen pitää olla todella laimeaa, "kaljapisssan väristä". Pieniä annoksia useammin – se saa kehon oman vasteen heräämään, Mäkitalo neuvoo.
Allergiansakin pitää tuntea ja tunnistaa myrkylliset matkijakasvit ja näköislajit.
Retkelle sitten! Piharatamo on monelle tuttu keino pikkunaarmujen hoidossa. Toimii, sanoo Irja Mäkitalo. Retkiolosuhteissa lehtiä ei pääse välttämättä pesemään tai keittämään, mutta haitallisia bakteereita piharatamon antibakteerisissa lehdissä on hyvin harvoin. Mahdollisimman puhdas lehti kannattaa kuitenkin hakea, ja hiertää sen pintaa vähän rikki.
Pihkakin on ehdottoman hyvä konsti. Siitä on tohtorinväitöskirjojakin, Mäkitalo kertoo. Kuivaa kuusenpihkaa on helppo kerätä. Männynpihka on tahmaisempaa, mutta kumpikin toimii yhtä hyvin. Ensiapuna pihkaa voi sekoittaa perusvoiteeseen.
– Puhdasta pihkaa en laittaisi suoraan avohaavaan, mutta sen ympärille kyllä.
Mäkitalon sanoin koivu on aivan mahtava, "ihonhoitoon ykkönen". Vaivaiskoivun flavonoidipitoisuus on paras ja rauduskoivun heikoin, mutta Mäkitalon mielestä menee hifistelyn puolelle miettiä tätä. Koivu auttaa silloinkin, jos polttaa suunsa vaikkapa liian kuumalla retkijuomalla.
– Koivunlehti suuhun vähän nirhattuna. Sitä voi myös pureskella, jolloin hajua ja makua tulee enemmän. Samalla erittyy sylkeä, joka desinfioi suuta.
Entäs paju? Salisyylijohdannaisia on erityisesti ruskean kuoren alla olevassa vihertävässä jälsikerroksessa. Karvaanmakuista pajua voi pureskella ja pitää suussa, jolloin saa helpotusta esimerkiksi kesken retken yllättäneeseen hammas- tai päänsärkyyn.
Keskikokoisessa mesiangervon kukassa taas on salisyylijohdannaisia "lastenaspiriinin verran". Se ei ärsytä vatsaakaan, päinvastoin vahvistaa. Mesiangervosta voi pyöräyttää retkikeittimellä teen.
Ruoansulatuselimistölle tekee hyvää kauniinvärinen ja sen omasta medestä makeutta saava maitohorsmatee. Maitohorsman vaikutus ei välttämättä ala kovin nopeasti.
Vatsanväänteisiin toimivat myös siankärsämö ja mustikka. Mustikan versoissa ja jopa punaisissa lehdissä vaikuttavia aineita on vielä ihan hyvin jäljellä, joten apua saa muutenkin kuin marja-aikaan.
Palataan vielä hetkeksi puoskarointiin. Onko luonnonlääkinnässä kyse siitä?
Irja Mäkitalo kertoo, miten hänen suvussaan mummot monessa polvessa ovat käyttäneet yrttejä. Hän tottui niihin kotona ja piti käyttöä itsestään selvänä.
Mäkitalo ei ole kiinnostunut pelkästään siitä, mikä yrtti toimii mitenkin, vaan miksi toimii. Hän on haalinut tietoa ja ollut mukana kehittämässä luonnontuotealan tutkintoja. Hän on iloinen siitä, että tutkittua tietoa kertyy.
Juttu on julkaistu alunperin 2.8.2021.
Retkivarustus apteekista
Jos retkeilijä haluaa turvautua apteekin antimiin, löytyy netistä erilaisia listoja ensiaputarvikkeista.
Paljon riippuu esimerkiksi retken kestosta ja vuodenajasta.
Tavallisimpia retkillä sattuvia tapaturmia ovat pintanaarmut, haavat, nyrjähdykset ja pienet palovammat.
Särkyä ja kuumetta varten kannattaa olla mukana särkylääkettä.
Allergialääkkeet, kyypakkaus, hyttys- ja punkkikarkote, hydrokortisonivoide ja punkkipihdit voivat tulla tarpeeseen.
Vatsan hyvinvointiin voi varata ripulilääkettä ja nesteytysjuomajauhetta, ummetuslääkettä ja närästyslääkettä.
Haavanhoitoon ja hygieniaan ovat tarpeen haavanpuhdistusneste tai -pyyhkeet, tulehdusta estävää voide, laastarit, rakkolaastarit ja rakonestopuikko, sideharsorulla, taitokset, kompressiosidos, urheiluteippi, kolmioliina, kylmägeeli tai pikakylmäpakkaus, pienet sakset ja pinsetit, käsidesi, palovammageeli, kosteuspyyhkeet ja intiimipyyhkeet.
Auringon varalle tarvitaan aurinkovoidetta ja uv-suojattua huulivoidetta, after sun -voidetta tai viilentävää perusvoidetta, mietoa kortisonivoidetta, dekspantenolia sisältävää voidetta ja aloe veraa.
Myynnissä on myös valmiita retkeilijän ensiapupakkauksia.