Luonnon virkistyskäytön palveluiden kehittäminen ja luonnonsuojelu edellyttävät tarkempaa tietoa kävijöistä ja heidän liikkumisestaan, sanoo Metsähallitus tiedotteessaan.
Siksi Helsingin yliopiston Digital Geography Lab ja Metsähallituksen Luontopalvelut ehdottavat, että digitaalisia jalanjälkiä, kuten matkapuhelin- ja sosiaalisen median dataa, tulisi hyödyntää tehokkaammin.
Sen avulla luonnossa liikkumisesta saataisiin nykyistä monipuolisempaa ja ajantasaisempaa tietoa.
Tällä hetkellä Metsähallituksen Luontopalvelut kerää tietoa retkikohteidensa vierailijamääristä retkeilyreittien varrella olevien kävijälaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. Digitaaliset jalanjäljet antaisivat lisämahdollisuuksia tiedon tuottamiseen.
Digitaalisia jalanjälkiä syntyy jatkuvasti ihmisten käyttäessä kännyköitä luonnossa, retkiä suunnitellessaan tai jakaessaan kokemuksiaan.
– Teleoperaattoreiden anonyymisti keräämä sijaintidata, liikuntasovellusten tallentamat reitit sekä sosiaalisen median julkaisut voivat kertoa, missä ihmiset liikkuvat, mitä he tekevät ja millaisia kokemuksia haluavat jakaa tietyistä paikoista. Tietoa on mahdollista käsitellä yleisellä tasolla, tietoturvallisesti, Tuuli Toivonen Helsingin yliopiston Digital Geography Labista sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa tutkimukset ovat jo osoittaneet, että sosiaalisen median data vastaa virallisia kävijämääriä hyvin, ja esimerkiksi konenäön avulla on voitu tunnistaa kansallispuistojen suosituimpia kuvauskohteita.
Digitaalisten jalanjälkien nykyistä parempi käyttö auttaisi myös suojelemaan uhanalaista luontoa.
– Voisimme esimerkiksi verrata digitaalisia jalanjälkiä uhanalaisimpien lajien esiintymispaikkoihin ja tarvittaessa tehdä suojelutoimia, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.