Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiö sai Tor­nios­ta lah­jak­si ar­vo­kas­ta kuu­si­maa­ta – Tästä syystä alueel­la kas­va­vat kaksi koo­kas­ta raitaa ilah­dut­ta­vat eri­tyi­ses­ti

Lehto- ja lettokeskuksia on Lapissa vain kaksi, joten niiden suojeluarvo on korkea.

Luonnonperintösäätiö on saanut lokakuussa suojeluun noin yhdeksän hehtaarin metsän Tornion kunnan Ylä-Vojakkalan kylän takamailta.
Luonnonperintösäätiö on saanut lokakuussa suojeluun noin yhdeksän hehtaarin metsän Tornion kunnan Ylä-Vojakkalan kylän takamailta.
Kuva: Anneli Jussila

Luonnonperintösäätiö kertoo tiedotteessaan saaneensa lokakuussa suojeluun noin yhdeksän hehtaarin metsän Tornion kunnan Ylä-Vojakkalan kylän takamailta. Kuusimaan metsä saatiin lahjaksi Luonnonperintösäätiön pitkäaikaiselta tukijalta.

Luonnonperintösäätiön pohjoiset alueet sijoittuvat suurimmaksi osaksi Ylä-Lappiin. Kuusimaan sijainti Lapin etelälounaisessa osassa on myös alueellisesti uusi.

– Kuusimaa kuuluu niin sanottuun Lapin lehtokolmioon eli Lounais-Lapin erityisen rehevään alueeseen. Näitä lehto- ja lettokeskuksia on Lapissa vain kaksi ja niiden suojeluarvo on korkea, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila luonnonperintösäätiön tiedotteessa.

Vaikka Kuusimaan metsää on osittain hakattu, Luonnonperintösäätiö sanoo, että sen puusto elpyy hyvin ajan kuluessa.

Rehevä maapohja on jäänyt ehjäksi. Vajaaseen puoleen alueesta on jätetty ylispuita ja monikerroksista puustoa. Korkeiden kuusten joukossa kasvaa myös eri-ikäisiä haapoja, joista osa on jo koloutuvia. Niissä, kuten myös koivunpökkelöissä ja kuusissa, näkyy tikkojen jälkiä.

Kuusimaan metsän rakenne eri puusukupolvineen antaa säätiön mukaan hyvät edellytykset alueen luonnontilaistumiseen.

Kuusimaassa Lapin lehtokeskuksen maaperän voima näyttäytyy kasvillisuuden moni-ilmeisyytenä ja lehtipuiden runsautena.

Metsätyyppien ilmaisijalajeista esiintyvät Kuusimaan metsässä muun muassa sudenmarja, metsäkurjenpolvi, kultapiisku, metsäalvejuuri, hiirenporras ja alvejuuri, rönsyävä lillukka, oravanmarja ja mesiangervo. Suojelualueen keskellä on useita harmaaleppävyöhykkeitä rikastuttamassa maaperää.

– Yllätyimme iloisesti syyskuisen retken päätteeksi, kun löysimme luoteisrajalta kaksi huomattavan kookasta raitaa, vierekkäin kuin sisarukset. Ne tuntuivat piiloutuvan kuusien katveeseen. Vanhat jäkäläiset ja kääpäiset raidat ovat luonnontilaisen metsän emopuita ja avainlajeja, jotka ylläpitävät muiden lajien hyvinvointia, Anneli Jussila kertoo tiedotteessa.

Kuusimaan metsän lähellä sijaitsee lintutorni ja sen pohjoisrajaa kulkee vaelluspolku.

Idän puolella Kuusimaa liittyy suoraan noin neljänsadan hehtaarin laajuiseen Vaarajänkkä–Rovajänkkä -Natura-alueeseen, joka on korpien ja lettojen muodostama arvokas suojeltu kokonaisuus.

Kuusimaan rauhoittaminen on merkittävä lisä alueen suojelulle, sillä alueeseen kuuluu ennestään lähinnä suota ja vain 30 hehtaaria boreaalista luonnonmetsää sekä kuusi hehtaaria lehtoa.

Ilmoita asiavirheestä