Vuonna 2016 käyttöön otetulla säilölumella on ollut valtaisa merkitys Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Antti Kärävän ja rinnetoiminnan johtaja Matti Parviaisen mukaan. Ruka oli ensimmäinen Suomen laskettelukeskuksista, jossa kokeiltiin säilölunta. Nykyään lunta säilötään muuallakin.
Kärävä ja Levi Ski Resort Oy:n toimitusjohtaja Jouni Palosaari sanovat, että säilölumen ansiosta talvikausi voidaan avata jo lokakuun alussa.
– Pystymme varmistamaan sen, että rinteet saadaan aina auki, vaikka niitä ei pystyttäisi lumettamaan tai ei olisi luonnon lunta. Kilpaurheilijat ja harrastajat pääsevät varmuudella rinteeseen silloin, kun kausi avataan, Kärävä sanoo.
Levillä on käytössä yli 330 automaattista lumitykkiä, joilla säilölumi tehdään tammikuun optimaalisissa olosuhteissa ja näin ollen minimoidaan sähkönkulutus. Rukalla säilölumi tehdään joulu–helmikuussa.
– Keskitalvella on riittävästi pakkasta, tuuli heikkoa ja ilma kuivaa. Kirpeällä pakkaskelillä samalla energiamäärällä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä lunta verrattuna lauhaan ja kosteaan keliin, Parviainen kertoo.
Levin etuna on harjoittelun kannalta esimerkiksi Alppeihin verrattuna tiivis kylärakenne. Rinteet sijaitsevat hotellien lähellä, ja urheilijat pääsevät nopeasti siirtymään rinteisiin, kuntosalille ja ruokailemaan. Alpeilla välimatkat voivat olla pitkiä. Alpeilla myös hissit voivat olla kaksikin kilometriä pitkiä. Suomessa hissit ovat lyhyempiä ja sen vuoksi kiertonopeus on parempi.
– Harjoittelu on tehokasta, kun toistoja saa tehtyä paljon. Tämä on eduksi harjoittelussa. Meillä pystyy myös harjoittelemaan säällä kuin säällä toisin kuin Alpeilla. Alppien jäätiköiden lumitilanne on huonontunut ja siellä on usein tuulista, mikä heikentää harjoitteluolosuhteita, Parviainen ja Kärävä toteavat.
Rukalle ja Leville on viime vuosina tullut enenevässä määrin kansainvälisiä urheiluryhmiä, koska Suomessa harjoitteluolosuhteet ovat varmat ja laadukkaat alppihiihtoon, lumilautailuun, freeski- ja freestylehiihtoon sekä maastohiihtoon.
Olympiavuosi näkyy Rukalla siten, että kansainvälisiä urheilijoita on ollut paljon. Säilölumen käyttö on lisännyt myös kotimaisten matkailijoiden, erityisesti perheiden määrää.
– Rukan kylä herää silmin nähden eloon rinteiden aukaisun yhteydessä. Säilölumi on koko Kuusamon alueen matkailulle tärkeä asia, Parviainen sanoo.
Kärävä toteaa, että nykyisen aseman saavuttaminen on pitkän työn tulosta.
– Aluksi kehitimme Suomen huippulaskijoille parhaat olosuhteet. Nykyisin meillä käy myös monen lajin kansainvälisiä harjoitusryhmiä.
Kansainväliset urheilutapahtumat ovat lisänneet Levin ja Rukan tunnettuutta sekä vetovoimaa maailmalla. Kuusamossa kilpaillaan pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupien avauksessa ja freestylen maailmancupissa. Kittilässä puolestaan mitellään paremmuudesta alppihiihdon maailmancupissa.
Palosaaren mukaan vuodesta 2004 lähtien kilpailtu alppihiihdon maailmancup on ollut ratkaiseva tekijä Levin kansainvälisen kasvun kannalta.
– Kisojen saamisen eteen tehtiin kovasti työtä. Kansainvälisiä urheilijoita seurataan sosiaalisessa mediassa, joten myös sitä kautta saamme lisää näkyvyyttä.
Oloksella avataan vuosittain loka–marraskuun vaihteessa 5,5 kilometrin pituinen ensilumen maastohiihtolatu. Latu on tehty ammattilaisille ja maajoukkuetason hiihtäjille, mutta ladulla käy harrastelijoitakin.
Oloksen rinnepäällikkö Markus Pietikäinen sanoo, että säilölunta on käytetty Oloksella 25 vuoden ajan. Alkuun lunta säilöttiin sahanpuruilla, mutta nykyään käytössä on eristepeitto, jonka päällä on suojakangas. Tällä hetkellä suurin osa harjoittelemaan tulevista hiihtäjistä on ulkomaalaisia.
– Meillä käy urheilijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Italiasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Itävallasta, Sveitsistä, Iso-Britanniasta, Koreasta, Japanista ja Kiinasta, hotellinjohtaja Sanna Houni luettelee.
Olokselle tulee harjoittelemaan koko ajan enemmän maajoukkueita.
– Täällä hiihtäjät tekevät viimeistelyleirin ennen maailmancupin avausta, Houni ja Pietikäinen sanovat.
Pietikäisen mukaan Oloksen kilpailuetuna on se, että latuprofiili on vaativa. Suomessa ei ole muualla yhtä vaativaa ensilumenlatua, joka sopii ammattilaisille. Kyseessä on myös kiertolatu, eli sitä ei tarvitse hiihtää edestakaisin.
Iso kiitos latuverkoston hoitamisesta kuuluu entiselle Muonion kunnan liikuntatoimenjohtajalle Heikki Kiviselle. Hän on saanut aikoinaan kansainväliset urheilijat kiinnostumaan Oloksen ensilumen ladusta.
– Tällä hetkellä meidän ei tarvitse markkinoida ensilumen latua, koska urheilijat tietävät, että täällä on loistavat olosuhteet harjoitteluun, Pietikäinen sanoo.
Säilölumen käyttö ja kehitys on suomalaista pioneerityötä. Virallinen käyttö aloitettiin Rukalla vuonna 2016. Ensin säilölunta kokeiltiin yhteen rinteeseen, jonka jälkeen sitä laajennettiin vuosi vuodelta muihin rinteisiin.
Ensimmäiset kokeilut tehtiin Rukalla jo 1990-luvun lopussa lumilautakouruun. Samalla myös hiihto- ja laskettelukautta jatkettiin keväällä pidemmälle, mutta se ei houkutellut matkailijoita.
Säilölumen avulla tiedetään tarkasti, milloin kausi voidaan avata eikä tarvitse olla luonnon lumen armoilla.
Rukan rinnetoiminnan johtaja Matti Parviainen kertoo, että lumen säilömiseen on kokeiltu erilaisia materiaaleja, esimerkiksi sahanpurua, styroksia, fleecekankaita ja eristepeittoja. Alkuvaiheessa testattiin jopa paikallisen mikroilmaston luomista suihkuttamalla vesisumua lumikasojen yllä. Tällä pyrittiin alentamaan lumen pintalämpötilaa ja siten hidastamaan lumen sulamista.
Nykyään lumen säilömisessä käytetään sahanpuruja ja eristekankaita, mutta enenevässä määrin moderneja Snow Secure -eristepatjoja. Parviainen sanoo, että näistä sahanpuru on edelleen eristysominaisuuksiltaan mainio materiaali, mutta varsin työläs käsitellä ja melko kallis ratkaisu.
Levillä ei käytetä sahanpurua, koska lähettyvillä ei ole sahaa, josta purua saisi. Sen hankkiminen kauempaa on työlästä. Rukalle sahanpurua saadaan Kuusamossa sijaitsevalta sahalta. Sahanpuru ei kuitenkaan ole enää sahojen sivutuote, vaan sille on muutakin teollista käyttöä.
Levillä lumen säilömiseen käytetään geotekstiilejä ja eristemattoa. Ne ovat Levi Ski Resort Oy:n toimitusjohtaja Jouni Palosaaren mukaan osoittautuneet parhaiten toimiviksi ratkaisuiksi, koska ne kuormittavat vähiten ympäristöä. Säilöttävän lumen kuutiomäärä on kasvanut Levillä joka vuosi.
Lämpötiloista sekä säilölumikasojen sijainnista, koosta ja muodosta riippuen sahanpurulla eristetystä lumesta sulaa kesän aikana noin 15–20 prosenttia, eristepatjoilla peitetystä lumesta 20–30 prosenttia ja eristekankaiden alla olevasta lumesta 30–40 prosenttia.
Snow Secure -eristepatjat ovat Parviaisen mukaan käsiteltävyytensä, pitkäikäisyytensä ja eristyskykynsä ansiosta tällä hetkellä paras keino säilöä lunta. Hän arvelee, että tulevaisuudessa on mahdollista kehittää yhä tehokkaampia lumen säilöntämenetelmiä, erityisesti eristepatjojen käyttötapaa, lumen määrää sekä lumikasojen muotoa, kokoa ja sijaintia optimoimalla.